Vastaa kyselyyn: Miten vie­tät­te tal­vi­lo­maa, vai­kut­taa­ko ra­ha­ti­lan­ne suun­ni­tel­miin?

häiriöt: Kaleva Median lehtien App­le-so­vel­lus­ten häiriö saattaa haitata käyttöä

Pääkirjoitus

Po­lii­tik­ko­jen ja median välinen jännite on terveen de­mo­kra­tian merkki, kunhan kum­pi­kin py­syt­te­lee omassa roo­lis­saan – Unkari on mal­li­esi­merk­ki siitä, mitä roolien sot­ke­mi­ses­ta voi seurata

Poliitikkojen ja median välillä on ollut Suomessa aina jännitteitä, mikä on vain hyvä asia – terveen demokratian merkki – mutta viime vuosina jännitteisiin on tullut uusia, epäterveempiä piirteitä. Osa poliitikoista on kyseenalaistanut lehdistönvapauden ja jotkut ovat jopa valmiita suitsimaan sitä poliittisista syistä.

Aihe on noussut esiin myös presidentinvaaleissa. Ehdokas Jussi Halla-aho (ps.) syytti Ilta-Sanomien vaalitentissä (9.1.) Yleisradiota vasemmistopropagandan levittäjäksi ja perusteli kannattamiaan Ylen budjettileikkauksia mädännäisyyden ja korruption torjunnalla yksilöimättä syytöksiään.

Perussuomalaiset on vaatinut jo aiemmin 140 miljoonan euron leikkauksia Ylen budjettiin. Summa on noin neljäsosa sen koko budjetista.

Unkarissa vapaa media on ajettu alas pääministeri Viktor Orbánin ja hänen edustamansa Fidesz-puolueen toimesta.
Unkarissa vapaa media on ajettu alas pääministeri Viktor Orbánin ja hänen edustamansa Fidesz-puolueen toimesta.
Kuva: Stephanie Lecocq / AFP / Lehtikuva

Asia nousi uudelleen esiin IS:n suuressa vaalitentissä (17.1.). Ehdokas Olli Rehn (kesk.) oli rinnastanut blogissaan Halla-ahon Yle-puheet Unkariin ja sen yksinvaltaiseen pääministeriin Viktor Orbániin. Unkarissa media on valjastettu maan valtapuolueen tueksi ja vapaa lehdistö on ajettu alas.

Rehn muistutti tentissä aiheellisesti, että sanan- ja lehdistönvapaus ovat paitsi länsimaisen demokratian myös Suomen tasavallan perusarvoja. "Kun ehdokas Halla-aho käytti puheenvuoron, jossa hän poliittisin perustein olisi leikkaamassa Yleisradion rahoitusta massiivisesti neljänneksellä, pidän sitä näiden periaatteiden vastaisena. Mitä siitä seuraisi, jos presidentti alkaisi ohjeistaa Yleisradiota sen journalismissa ja ehkä pitämään kuria sitten muutoinkin medialle", hän kysyi.

Vaikka Halla-aho kiisti poliittisen motiivin Ylen leikkausvaateissaan, ulospäin vaikuttaa siltä, että hän haluaa poliittisena päättäjänä rangaista valtiorahoitteista Yleä siitä, ettei se ole huomioinut ohjelmissaan riittävästi ja oikealla tavalla perussuomalaisia.

Rehn sai näkemyksilleen tukea muilta ehdokkailta. "Yleisradion uutistoiminnan tai minkä tahansa uutismedian toiminnan väittäminen poliittisesti värittyneeksi asettaa kyseenalaiseksi, langettaa epäilyksen varjon tämän tiedonvälityksen ylle tavalla, joka on erittäin tuhoisa yhteiskunnallisen luottamuksen näkökulmasta, Li Andersson (vas.) varoitti.

Jutta Urpilainen (sd.) näki Halla-ahon toimissa samaa kuin Venäjässä. "Ajetaan kansalaisia vastakkain. Haastetaan instituutioita ja vapaata mediaa."

Vastaavaa mediakritiikkiä on kuultu muiltakin perussuomalaispoliitikoilta. Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) on verrannut Helsingin Sanomia moottoripyöräjengiin ja syyttänyt lehteä jatkuvasta lain rikkomisesta. Taustalla ovat HS:n kriittiset kirjoitukset Rydmanista.

Poliitikoilla, kuten kenellä tahansa kansalaisella, on oikeus arvostella mediaa. Se on normaalia demokraattista keskustelua, johon kuuluvat myös ylilyönnit. Poliitikko vastaa niistä äänestäjilleen ja media lukijoilleen. Molempien on siedettävä kritiikkiä, tietyissä rajoissa myös myös asiatonta sellaista.

Poliitikon osalta raja ylittyy silloin, kun hän pyrkii valheellisin keinoin järjestelmällisesti rapauttamaan kansan luottamusta vapaaseen mediaan ja sen tuottamaan journalismiin. Näin on tapahtunut paitsi Venäjällä ja Unkarissa myös Yhdysvalloissa, missä presidentiksi jälleen pyrkivä Donald Trump on levittänyt pelottavan ansiokkaasti valeuutissanomaansa.

P.S.

Kun Viktor Orbán pääsi valtaan Unkarissa 2010, hän hyökkäsi heti riippumatonta mediaa vastaan. Media-, vero- ja muita lakeja muuttamalla valtapuolue Fidesz otti keskeiset viestimet kontrolliinsa, ja nyt ne julistavat sille mielestä propagandasanomaa. Lehdistövapaudesta ja riippumattomasta mediasta on jäljellä enää muisto, eivätkä unkarilaiset usko enää journalismiin. Tuntuu käsittämättömältä, että jotkut tahot tahtovat Suomelle samaa.