Yhteismaan ongelmalla viitataan siihen ilmiöön, että on itsekkäiden toimijoiden lyhytnäköinen etu nyhtää yhteiset varannot kilpaa tyhjiin, vaikka pitkällä aikavälillä kaikki hyötyisivät enemmän niiden säästeliäästä käytöstä.
Esimerkistä käy vesistö, johon monella rahasta kalastavalla on yhtäläinen käyttöoikeus. Jokaisen (lyhytnäköisen ja itsekkään) kalastajan etuna on kalastaa mahdollisimman paljon ennen kuin joku muu ryöstökalastaa vesistön tyhjiin. Tämä useamman kalastajan jakama ajattelutapa tuottaa itsessään sen ikävän lopputuloksen, että vesistö kalastetaan tyhjiin.
Yhteismaana voidaan ajatella myös sellaisia ilmiöitä ja alueita, joita kukaan ei omista, ja yhteismaan ongelman jatkeena taas tuollaisten yhteismaiden kaappaamisia. Esimerkiksi siirtomaavalta perustui sille, että Euroopasta käsin katsottuna "omistajattomat" Amerikka ja Afrikka vallattiin.
Valtaaminen ei suinkaan ole päättynyt. Teknologiapohatta Peter Thielin mukaan seuraavia valloituksen kohteita tulevat olemaan merenpohja, ulkoavaruus sekä kyberavaruus. Edellytyksenä edellä mainittujen alueiden valtauksille on niiden valtaamisen ja taloudellisen hyödyntämisen mahdollistavan teknologian kehittäminen.
Myös sosiaalinen media voidaan nähdä ilmiönä, jossa taloudellisesti merkityksetön ihmiselämän osa-alue – viestintä ja vuorovaikutus – alistetaan teknologian kehittymisen myötä voitontavoittelulle. Tätä taloudellista hyödyntämistä tehostetaan jatkuvasti, esimerkiksi ryhtymällä syöttämään käyttäjien tuottamaa sisältöä oppimateriaaliksi tekoälylle, jonka palveluita sitten myydään eteenpäin.
Myös pohjoisen rauhalliset maisemat ja elämänmuoto voidaan nähdä yhteismaana. Niitä ei ole aiemmin hyödynnetty tyhjiin, mutta pelkään pahoin, että ne tullaan lähitulevaisuudessa turmelemaan lyhytnäköisten ja itsekkäiden toimijoiden taholta.
Esimerkiksi Lounais-Lapin alueelle kaavailtujen tuulimyllyjen tapauksessa yhteismaaksi voidaan mieltää kokonaiset maisemat, joiden tasaisen taivaanrannan ja metsien huminan tuulimyllyt rikkovat. Sen myötä kiinteistöjen arvo romahtaa laajoilla alueilla. Samoin Rovaniemen ja muun Lapin yltyvä turistirysäytys turmelee kokonaiset naapurustot ja paikallisten elämäntavat.
Tuulimyllyt ja lyhytvuokrausruletti saattavat toki olla vielä pientä. EU on julistanut Sodankylän Viiankiaavan kaivoshankkeen "strategisesti tärkeäksi". Sieltä mahdollisesti louhittavat mineraalit julkilausutusti "kiinnostavat myös sotateollisuutta" (Yle 3.3.2025). Ilmaston lämmetessä Jäämeri tulee entistä tärkeämmäksi ja Donald Trumpin Grönlanti-uho voi olla vasta alkulämmittelyä.
Aiemmin arvottomina pidetyt alueet muuttuvat kilpajuoksun kohteiksi. Niitä saattavat haluta sekä sotahullut suurvallat että ne etelän väkijoukot, joiden kotimaat muuttuvat sietämättömiksi korkean syntyvyyden sekä kohoavan lämpötilan vuoksi.
Pohjoisen rauhallinen elämäntapa voi pian olla historiaa.