Pimeys vie voimat kou­lun­käyn­nis­tä­kin – Ida-Lin­da Koi­vu­aho ma­sen­tuu kaa­mok­sen hii­pies­sä, eikä hän ole ainoa

Kuva: Aino Kuoksa

19-vuotias kemiläinen Ida-Linda Koivuaho kertoo, että syksy on hänen lempi vuodenaikansa, mutta silti se masentaa häntä. Sateet ja lumi tuovat Koivuaholle mielihyvää, mutta pimeys sen sijaan saa hänen mielensä synkeäksi.

– Rakastan syksyä, mutta pikkuhiljaa huomaan että kesän hyvät päivät muuttuvat huonommiksi. Kuin loputon pyörre, josta en pääse pois.

Koivuaho kertoo, että hän on joka vuosi toiveikas sen suhteen, että syksy menisi paremmin, mutta se ei näytä muuttuvan. Koivuaho yrittää panostaa hyvinvointiinsa, mutta hän ei aina edes huomaa, kun mieliala alkaa madaltua.

Miksi syksy masentaa?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen tutkii miten kaamosoireet, masennus ja unettomuus vaikuttavat ihmisten terveyteen. Partonen pyrkii myös löytämään keinoja, joiden avulla näitä ongelmia voidaan lieventää ja ennaltaehkäistä.

– Kaamosoireet johtuvat pitkälti siitä että päivät lyhenevät ja aamut ovat pimeämpiä. Jos aamut olisivat valoisampia, kaamosoireita olisi vähemmän.

Partonen kertoo, että aikaa mitataan aivoissa valon määrän perusteella, joten valon määrän vähentyessä ihmisen sisäinen kello menee sekaisin, joka johtaa monenlaisiin oireisiin. Kaamos voi heikentää unen laatua ja aiheuttaa liikaunisuutta. Tästä seuraa väsymystä.

– Kaamoksen aikana välillä nukun koko päivän, ja välillä en saa unta millään. Saatan mennä montakin yötä nukkumatta, jonka jälkeen nukun vuorokausia miltei putkeen, Koivuaho kertoo

Kaamos voi aiheuttaa ruokahalun kasvua, makeanhimoa ja mielialan ärtyneisyyttä. Myös sosiaalinen kanssakäyminen voi vähentyä, sillä pimeys saa ihmisen vetäytymään omiin oloihinsa. Kaamoksen aikaan fyysinen aktiivisuus sekä psyykkinen ja fyysinen tarmokkuus vähentyy. Useampien oireiden vuoksi myös paino voi nousta.

Jos kokee kaamosmasennusta, mieliala laskee voimakkaasti. Tällöin voi olla hankalampaa saada mielihyvää asioista, joista sitä normaalisti saa.

Kaamoksen aiheuttamien uniongelmien vuoksi Koivuaho ei jaksa käydä koulussa eikä pitää huolta hygieniastaan. Koivuaho kuvailee mielialaansa apeaksi ja toivottomaksi.

Partonen tunnistaa ilmiön, jossa kaamos aiheuttaa ongelmia jaksamiseen.

– Jos kaamosoireita on paljon ja ne ovat vakavia, voi olla vaikeuksia tehdä asioita samalla tavalla kuin normaalisti.

Ida-Linda Koivuaho kokee pimenevän syksyn ja kaamoksen kuormittavaksi joka vuosi.

Kaamosoireita voi hoitaa

Kaamosoireiden ja -masennuksen ensisijainen hoitotapa on kirkasvalohoito. Kirkasvalolampun voi ostaa päivittäistavarakaupoista ja sen äärellä oleskellaan aamuisin. Lamppu asetetaan kasvojen eteen tai etuviistoon, mutta valoa ei katsota suoraan. Lamppujen hoitoetäisyys voi vaihdella, joten lampun paketista kannattaa tarkistaa etäisyys, kuinka kauas se tulisi asettaa kasvoista.

Kirkasvalohoito kannattaa aloittaa noin 30 minuutin yhtäjaksoisesta valossa oleskelusta, ja mikäli oireet eivät ala helpottaa, hoitoaikaa voi pidentää 45 tai 60 minuuttiin. Hoitoa tulee tehdä aamu viiden ja kymmenen välillä, vähintään viisi kertaa viikossa, lokakuusta helmikuuhun asti.

Toinen hoito oireille on herätys- tai sarastusvalo, niitä käytetään ennen heräämistä. Valo alkaa palamaan 30 minuuttia ennen herätystä ja se kirkastuu, kunnes herätys soi. Tätä hoitoa tulisi käyttää joka aamu. Parin viikon sisällä pitäisi huomata, onko siitä ollut apua. Valohoitoja voi myös yhdistää. Voi käyttää sarastusvaloa sekä kirkasvalohoitoa, jolloin hoito on hyvin tehokasta.

– Valohoito ei välttämättä sovi kaikille, joten kaamosmasennukseen saattaa myös joutua käyttämään muita masennukseen tarkoitettuja hoitoja, kuten lyhytterapiaa ja masennuslääkkeitä.

Myös kuntoliikunnalla voi lieventää kaamosoireita, mutta se auttaa hitaammin. Rasittavaa liikuntaa tulisi harrastaa 2–3 kertaa viikossa noin 45–60 minuuttia kerrallaan. Ensimmäisen kuukauden jälkeen oireiden pitäisi helpottaa.

Kuva: Aino Kuoksa

Kaamosoireita ei ole tutkittu riittävästi suomalaisilla nuorilla

Partonen kertoo, että kaamosoireiden tutkimuksiin osallistuneet ovat Suomessa olleet vähintään 20-vuotiaita. Eli Suomessa ei ole tutkittu nuorten kaamosoireilua, mutta ulkomailla sitä on tutkittu jo pitkään.

– Suomessakin nuorilla varmasti on näitä oireita, mutta voi kestää useampia vuosia, että tiedostetaan oireiden johtuvan kaamoksesta. Tämän takia oireet huomataan yleisesti vasta aikuisuudessa, kun ne ovat toistuneet useamman kerran.

Koivuaho tiedostaa, että oireet ilmaantuvat aina syksyn aikaan, mutta hän ei kuitenkaan ymmärrä mistä ne johtuvat. Oireilla on kuitenkin hyvin suuri vaikutus Koivuahon elämään. Partonen kertoo myös, että kaamosoireet näyttävät pahentuvan iän myötä. Eli nuorilla oireiden ei pitäisi olla yhtä pahoja, mutta oireet haittaavat jo Koivuahon opiskelua.

Tutkija Timo Partonen on tutkinut kaamoksen vaikutuksia ihmiseen. Kaamosmasennusta voi hoitaa esimerkiksi valohoidolla.

Kuva: Timo Partosen kotialbumi