Pelkosenniemen kunnallinen kähinä ei ota laantuakseen. Seitsemän luottamushenkilöä hakee eroa luottamustehtävistään – perustelut vaihtelevat asioiden puutteellisesta valmistelusta päätöksenteon laillisuusepäilyihin (LK 15.3.).
Tuorein torailu käynnistyi uuden hyvinvointijohtajan valinnasta, josta seurasi neljä eriävää mielipidettä. Kyse ei ole vain yhdestä asiasta, vaan taustalla vaikuttaa joidenkin luottamushenkilöiden jo pitempään tuntema epäluottamus kunnan johtoa ja erityisesti kunnanhallituksen toimintaa kohtaan.
Eroa hakeneiden joukossa on valtuutettu Piia Taipola (ps.) ja varavaltuutettu Antero Hilden (ps.), joiden erosta päättää valtuusto. Siitä eroaminen on mahdollista vain kuntalaissa mainituin perustein – yleisimmät syyt ovat muutto ja vakavat terveysongelmat. Muista luottamustoimista eroaminen käy helpommin.
Pelkosenniemellä luottamushenkilöiden eroamisesta tekee erityisen ongelmallista se, että heidän tilalle on vaikea löytää korvaajia. Muistissa on 2021 kuntavaali, missä ”Niemen” kolmeatoista valtuustopaikkaa tavoitteli aluksi vain yhdeksän ehdokasta.
Lain mukaan ehdokkaita on oltava vähintään yhtä paljon kuin paikkoja, jolloin voidaan järjestää niin kutsuttu sopuvaali. Jos ehdokkaita on paikkoja vähemmän, vaalia on siirrettävä.
Kunnan onneksi pandemia siirsi vaaleja kahdella kuukaudella, jonka aikana ehdokkaita löytyi sen verran lisää, että vaalit voitiin järjestää myös Pelkosenniemellä. Ehdokkaita oli lopulta 23, joista 10 kolmen eri puolueen listoilla. Loput 13 ehdokasta oli peräti kolmen eri sitoutumattoman ryhmittymän listalla, mikä johtui – ehdokaskadon tavoin – edellisen valtuustokauden repivistä riidoista.
Vaaleissa Pyhä-Pelkosenniemi-, Pelkosenniemen kylät- ja Yhteinen Pelkosenniemi-yhteislistat valtasivat kahdeksan valtuustopaikkaa eli reilusti yli puolet paikoista. Sekään ei ole saanut riitelyä loppumaan, pikemminkin päinvastoin.
950 asukkaan Pelkosenniemi on ollut ylpeä itsenäisyydestään. Kun muu Suomi yhdisteli kuntia takavuosikymmeninä, niemeläiset torjuivat naapureidensa liitoskosiskelut. Niemi on tehnyt yhteistyötä maakunnan toiseksi vähäväkisimmän kunnan, 990 asukkaan Savukosken kanssa, mutta vakavampaan liittoon sekään suhde ei ole edennyt.
Pelkosenniemi ei tietenkään ole ainoa Lapin kunta, missä viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat ajautuneet erimielisyyksiin. Ainutlaatuisia eivät ole myöskään luottamushenkilöiden keskinäiset torailut.
Tässä tilanteessa on silti pakko kysyä, onko Pelkosenniemestä enää itsenäiseksi kunnaksi.
Uskovatko niemeläisetkään kuntansa mahdollisuuksiin jatkaa omin voimin? Päätöksentekokoneiston ongelmat ja kuntapäättäjäksi haluavien vähäisyys kertovat vähintäänkin itsenäisyysuskon horjumisesta.
P.S.
Tuoreimpien tietojen mukaan Turkki aikoo ratifioida Suomen Nato-jäsenyyden ennen vaalejaan, jotka järjestetään 14. toukokuuta. Tuoreimmat tiedot kertovat lisäksi, että Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktorin koekäyttö jatkuu ja reaktori tuottaa jälleen sähköä täydellä teholla. Tosin kummankaan uutisen pitävyydestä pidemmän päälle ei ole takeita eli tilanne on jo voinut tätä lukiessasi muuttua tai se voi olla muuttumassa. Siinä tapauksessa jatkamme odottelua, mikä vanhan sanonnan mukaan palkitsee ennemmin tai myöhemmin.