Vastaa kyselyyn: Miten vie­tät­te tal­vi­lo­maa, vai­kut­taa­ko ra­ha­ti­lan­ne suun­ni­tel­miin?

häiriöt: Kaleva Median lehtien App­le-so­vel­lus­ten häiriö saattaa haitata käyttöä

Pääkirjoitus

Paras tapa välttää sota on val­mis­tau­tua siihen kaikin tavoin – niihin kuuluu myös avoin puhe so­ti­laal­li­sis­ta uh­ka­ku­vis­ta

Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti eurooppalaiset unesta, missä Euroopassa vallitsi rauha tästä ikuisuuteen. Sodan jatkuminen ja kasvava uhka sen laajenemisesta ovat karistaneet unihiekat hitaimpienkin silmistä, ja maanosassamme on käynnissä ennen näkemätön sotaan varautuminen.

Kuluvalla viikolla alkavaa Naton suursotaharjoitusta on kuvailtu puolustusliiton suurimmaksi vuosikymmeniin. Jo vuosia suunniteltu Steadfast Defender 2024 jatkuu toukokuuhun. Sen moniin osaharjoituksiin osallistuu yhteensä yli 90 000 sotilasta kaikista jäsenmaista ja Ruotsista.

Suomessa harjoitellaan helmi-maaliskuussa, kun Norjassa käynnistyvä Nordic Response ulottuu Käsivarren Lappiin. Harjoitukseen osallistuu 20 000 sotilasta 14 eri maasta.

Ruotsalaisväitteiden mukaan kyseisessä harjoitusskenaariossa Venäjä hyökkää Suomeen, mistä seuraa Naton kollektiivisen puolustuksen eli 5. artiklan aktivointi. Virallisesti Nato-harjoitukset ovat puolustuksellisia, eikä niitä ole suunnattu tiettyä valtiota vastaan – tosin tällä(kin) kertaa vastapuoli on kaikkien tiedossa.

Naton sotaharjoitus tuo tuhansia kansainvälisiä sotilaita Suomen Lappiin helmi-maaliskuussa.
Naton sotaharjoitus tuo tuhansia kansainvälisiä sotilaita Suomen Lappiin helmi-maaliskuussa.
Kuva: Pekka Aho

Sotilaallinen toiminta on kiihtynyt entisestään myös arktisella alueella, missä Venäjä ja sen edeltäjä Neuvostoliitto ovat olleet toki aina aktiivisia. Venäjä on jatkanut Kuolan niemimaan varustelua koko 2000-luvun ajan. Tähän ei ole tulossa muutosta – pikemminkin päinvastoin – eikä tämä johdu vain Suomen Nato-jäsenyydestä.

Nato on vastannut Venäjän toimiin kasvattamalla sotaharjoitustensa määrää pohjoisessa, josta Nordic Response on vain yksi esimerkki.

Sotaharjoituksia on ollut aina, mutta viime aikoina niihin on tullut entistä enemmän toden tuntua. Sodan mahdollisuudesta puhutaan jo sielläkin, missä ei ole sodittu sukupolviin, kuten Ruotsissa, missä siviilipuolustuksen ministeri kehotti ruotsalaisia valmistautumaan sotaan. Norjan puolustusvoimien komentaja totesi puolestaan äsken, että Norjalla on vain 1–3 vuotta aikaa varustautua Venäjän uhkaa vastaan. Baltian maissakin varaudutaan Venäjän mahdolliseen hyökkäykseen jo lähivuosina.

Suomessa uhkapuherintamalla on ollut rauhallisempaa, mikä johtuu maantieteestämme ja historiastamme. Venäjä on ollut aina rajanaapurimme ja olemme tottuneet sen uhkaan. Olemme myös aina tiedostaneet uhan ja varautuneet siihen. Yleisestä asevelvollisuudesta on pidetty kiinni ja armeijan puolustuskyvystä on huolehdittu muutenkin jopa suomettumisen pahimpina vuosina.

Kuten presidentti Sauli Niinistö totesi äsken vierailullaan Sodankylän Jääkäriprikaatissa: "Olemme kaiken aikaa olleet tarkkaan valveilla."

Suomesta löytynee yhä heitäkin, joista pahimpaan varautuminen ei ole viisasta, koska se ärsyttää Venäjää ja voi saada sen hyökkäämään tänne. Historia on todistanut kyseisen logiikan vääräksi jo useampaan kertaan.

Paras tapa välttää sota on varautua siihen kaikin mahdollisin tavoin. Peloteviestin on oltava selkeä – tänne hyökkääminen tulee teille liian kalliiksi. Varautumiseen kuuluu myös avoin ja suora keskustelu sodan uhkakuvista ja niiden torjumiskeinoista. Kyse ei ole uhosta, eikä sodan lietsomisesta, vaan sen estämisestä.

P.S.

Suomalaisten luotto maanpuolustukseen on pysynyt vahvana. Kahdeksan kymmenestä katsoo, että Suomen on puolustauduttava aseellisesti kaikissa hyökkäystilanteissa (MTS:n kyselytutkimus). Nato-jäsenyyden takana on yhdeksän kymmenestä. Yhtä moni uskoo armeijamme kykyyn torjua meihin kohdistuvat sotilaalliset uhat. Tämä tarjoaa tulevalle puolustusvoimien ylipäällikölle hyvät lähtökohdat työhönsä. Kansa odottaa uuden presidentin pitävän Suomen turvassa, mikä ei tarkoita sotaa, vaan rauhaa.