PAUKKUPAKKASET: Pak­ka­nen alkaa ki­ris­tyä vii­kon­lop­pua vasten – it­se­näi­syys­päi­vä­nä hä­tyy­tel­lään monin paikoin -35:tä astetta

RAVINTOLARAJOITUKSET: Ro­va­nie­mel­lä tiu­kem­mat ra­vin­to­la­ra­joi­tuk­set vii­kon­lo­pus­ta alkaen – ko­ronapas­sil­la ra­joi­tuk­sia ei tar­vit­se nou­dat­taa

Mainos : Anna lah­jak­si pai­kal­li­sym­mär­rys­tä. Tutustu Lapin Kansan joulun ti­laus­tar­jouk­siin tästä.

Pääkirjoitus
Tilaajille

Pan­de­mia käänsi muut­to­vir­ran suuntaa ja tarjoaa Lapille ti­lai­suu­den py­säyt­tää väes­tö­ka­to

Etätyön yleistyminen näkyy maaseutukuntiin muuttaneiden määrässä.
Etätyön yleistyminen näkyy maaseutukuntiin muuttaneiden määrässä.
Kuva: Laura Seppä

Kun hätä on suurin, apu löytyy läheltä. Tämä tuntuu pätevän myös koronakriisissä. Maaseutukunnat ovat saaneet maalis-heinäkuussa merkittävää muuttovoittoa ihmisistä, jotka ovat palanneet kaupungeista kotiseudulleen. Ilmiö on jatkunut kuluvan syksyn aikana. Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan (MT 28.10.) maaseutukuntiin muutti maalis-heinäkuussa 200 ihmistä enemmän kuin niistä muutti pois. Kolmena edellisvuotena maaseutu kärsi samassa ajassa yli 800 ihmisen muuttotappion. Nettomuuttovoittoa sai 102 kuntaa eli 55 prosenttia maaseutukunnista.

Ilmiö näkyy myös Lapissa, mutta buumista ei voi täällä puhua – ainakaan vielä. Tilastokeskuksen mukaan asukasluku on kasvanut pohjoisen kunnista tammi-elokuussa vain Rovaniemellä (334), Kolarissa (44), Savukoskella (3) ja Pelkosenniemellä (2). Sallassa luku on pysynyt ennallaan. Massamuutosta ei siis ole kyse, paremminkin suunnanmuutoksesta. Maaseudun muuttovoittokunnissa keskimääräinen muuttovoitto on ollut 15 henkilöä, kun se oli 2017–19 keskimäärin seitsemän. Ilmiö ei koske synkimpiä muuttotappiokuntia, missä poismuutto on jopa kiihtynyt pandemian aikana.