Vuoden tähänastinen kohokohta löytyi yllättävän syvältä.
Loppiaisen jälkimainingeissa hiihtelimme kohti Kelovaaraa. Mies tutkaili puhelimestaan Karttaselainta, ettemme osuisi pahimpaan ojanvarsipusikkoon. Menisi rämpimiseksi.
Hiihtämistä se ei kyllä ollut muutenkaan. Suksi kulki pohjia myöten – oli kolmemetrinen tai ei. Jänkä oli jäässä, ja sen päällä oli yli puoli metriä sakeaa irtolunta.
Kyselin, missä se oja kulkee.