Osallistuva budjetointi on osoittautunut monessa Lapin kunnassa toimivaksi tavaksi antaa kuntalaisten päättää pieneltä osin yhteisten verovarojen käytöstä.
Yleensä osallistuvaan budjetointiin varataan kunnassa jokin summa, jonka kohdentamiseen kysytään ideoita kuntalaisilta. Osa ideoista karsitaan ja toteuttamiskelpoiset laitetaan kuntalaisten äänestettäväksi. Eniten ääniä saaneista ideoista toteutetaan yksi tai useampia.
Osallistuvan budjetoinnin kautta kunnissa on toteutettu erilaisia hankkeita tai palveluita. Pelkosenniemi esimerkiksi on järjestänyt asukkaille palvelukyytejä naapurikuntiin. Kemissä on rakennettu kuntoportaat ja kehitetty toritoimintaa. Rovaniemellä on rakennettu ulkokuntosali ja frisbeegolfrata sekä järjestetty ulkoilmakonsertteja.
Kuntien taloutta hankkeet eivät kaada, sillä niihin varatut summat saattavat olla pienimmillään muutamia tuhansia euroja. Rovaniemi käytti osallistuvaan budjetointiin viimeksi 110 000 euroa. Summa jaettiin ensin kolmeen osaan kaupunkialueen, kylien ja ikäihmisten kesken ja myöhemmin useaan eri hankkeeseen.
Pienuudestaan huolimatta osallistavan budjetoinnin hankkeet ovat lähidemokratiaa parhaimmillaan. Niiden kautta asukkaat pääsevät kerrankin konkreettisesti vaikuttamaan siihen, mihin yhteisiä rahoja käytetään.
Osallistuvan budjetoinnin prosessi kokonaisuudessaan vahvistaa kuntalaisten luottamusta demokratiaan. Onnistuessaan prosessi luo tunteen, että kunta kuuntelee asukkaiden tarpeita aidosti ja asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa kunnan päätöksentekoon.
Tähän pyrkii myös kuntalaki, johon osallistuvaan budjetointiin kannustava pykälä tuli vuonna 2017. Pykälässä sanotaan, että asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun.
Aina osallistuvan budjetoinnin prosessi ei mene putkeen, jolloin se saattaa vastoin tarkoitustaan rapauttaa asukkaiden luottamusta demokratiaan. Tuore esimerkki tästä on Sodankylästä. Siellä kunnanhallitus päätti torpata hankkeen, joka voitti osallistuvan budjetoinnin äänestyksen vuonna 2023.
Tällä kertaa kyse ei ole pururadasta tai kuntoportaista, vaan noin 3,6 miljoonaa euroa maksavan kevyen liikenteen sillan rakentamisesta Kitisen yli. Sillalle on jo aiemmin varattu paikka asemakaavassa, ja kaksi vuotta sitten se nousi ylivoimaiseksi suosikiksi osallistuvan budjetoinnin äänestyksessä.
Sen jälkeen kunta on vienyt hanketta eteenpäin ja tehnyt selvityksiä. Niiden perusteella kunnanvaltuusto päätti viime marraskuussa, että kunta selvittää mahdollisuudet saada ulkopuolista rahoitusta siltaa varten. Rahoitushakemus Pohjois-Pohjanmaan ely-keskukseen laitettiin vetämään alkuvuodesta, ja alustavien tietojen mukaan sieltä oli tulossa hankkeelle jopa 50 prosentin rahoitus.
Viime viikon maanantaina puheenjohtaja Mari-Anne Penttisen (kesk.) ääni ratkaisi äänestyksen, jonka päätökseksi tuli, ettei kunnanhallitus hyväksy ely-keskukseen tehtyä rahoitushakemusta. Ulkopuolisen rahoituksen selvittämistyö jäi siis kesken, ja luultavasti koko rakennushanke siirtyi ö-mappiin.
Sodankylän yrittäjät ja Likiliike ovat jo jättäneet kunnanhallituksen päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Sen mukaan päätöksessä jätettiin huomiotta, kuinka merkittävästi silta olisi vaikuttanut yritysten ja kunnan elinvoimaan ja asukkaiden liikkumiseen. Lisäksi päätös sivuutti kuntalaisten mielipiteen.
Sodankylän prosessi kokonaisuutena saa päätöksenteon näyttämään ylimieliseltä. Vaikuttaa siltä, että osa Sodankylän päättäjistä ei arvosta asukkaita eikä heidän mielipiteitään eikä myöskään osallistuvaa budjetointia.
Tapauksesta voi ottaa oppia ainakin sen suhteen, minkälaisia ja minkä kokoisia hankkeita osallistavan budjetoinnin prosessiin kannattaa ottaa mukaan. Hankkeiden tulee olla mittaluokaltaan ja luonteeltaan sellaisia, ettei niistä synny ristiriitaa päätöksenteossa.
Sodankylän kunnanhallituksen päätös siltahankkeen torppaamisesta ei ole kyseenalainen vain osallistuvan budjetoinnin kannalta, vaan myös kuntalain kannalta. Kuntalaki velvoittaa kunnanhallituksen valmistelemaan valtuustossa käsiteltävät asiat ja huolehtimaan valtuuston päätösten täytäntöönpanosta. Sodankylässä valtuusto on aiemmin päättänyt, että ulkopuolinen rahoitus sillan rakentamiseen selvitetään, mutta nyt kunnanhallitus pysäytti selvitystyön. Kunnanhallitus toimi siis vastoin valtuuston päätöstä.