Hallitusneuvottelija Petteri Orpo (kok.) uskoo saunovansa juhannussaunassa pääministerinä (LK 8.6.). Oikeistohallitus on kehitysapuraha- ja jakeluvelvoitesopua vaille valmis. Ministerisalkkujen ja -autojen jako voi alkaa parhaassa tapauksessa jo ensi viikolla – ellei yllättäviä esteitä ilmaannu.
Eduskuntavaaleista on kulunut yli kaksi kuukautta ja hallitusneuvotteluja käydään jo kuudetta viikkoa. Orpo on painottanut koko ajan sitä, ettei kyseessä ole nopeuskilpailu. Tarkoituksena on saada aikaan kriisinsietokykyinen hallitus, joka kykenee vaikeisiin talouspäätöksiin, eikä hajoa sisäisen paineen tai edes gallupien edessä.
Aikaa ja kahvia onkin kulunut neuvotteluissa ennätystahtiin. 2000-luvulla hallitus on syntynyt keskimäärin 45 päivässä. Orpo on jo ohittanut esimerkiksi Antti Rinteen (sd.) ja Juha Sipilän (kesk.) käyttämän ajan.
Lauantaina vaaleista on kulunut 69 päivää. Tuolloin Orpo ohittaa Martti Miettusen (kesk.) "hätätilahallituksen", jonka presidentti Urho Kekkonen runnoi kasaan öljy- ja talouskriisin aikana 1970-luvulla.
Sitä pidempään hallitusta on puuhattu kasaan vain kerran. Kun hallitusta muodostettiin 1951 Kekkosen johdolla, se vei peräti 79 päivää. Tämä ennätys rikkoutuisi Orpolta puolentoista viikon kuluttua eli 20. kesäkuuta.
Poliittinen historia on opettanut, ettei hallitusneuvotteluun tuhlattu aika takaa hallituksen kestävyyttä. Usein se kertoo sisäisistä erimielisyyksistä, joiden sovittelu on ollut erityisen vaikeaa.
Vaarana on, että vaikka kompromissi on lopulta löytynyt ja saatu kirjattua hallitusohjelmaan, tietyt asiat jäävät taustalle hiertämään ja odottamaan hetkeä, jolloin ne pulpahtavat takaisin pintaan.
Jo ennakkoon on ollut tiedossa, että kokoomuksen, perussuomalaisten (ps.) , rkp:n ja kristillisdemokraattien poliittisessa linjassa on isoja, jopa aatteellisesti perustavanlaatuisia eroavaisuuksia. Linjaerorailo on erityisen suuri ps.:n ja rkp:n välillä, mikä lupailee ongelmia Orpon hallitukselle – otatteluja on väistämättä edessä.
Vielä toistaiseksi kaikki on ainakin ulkoisesti hyvin. Ylen tuoreen kannatusmittauksen mukaan oikeistohallituksella on edelleen kansan vankka tuki. Hallitusta rakennetaan vaalivoittajien eli kahden suurimman puolueen varaan, joiden kannatus on noussut entisestään eduskuntavaaleista.
Äänestäjät eivät ole säikähtäneet Säätytalon vaikenemisen muurin takaa kantautuneita tietoja, joiden mukaan luvassa on leikkausta, säästöä ja sopeutusta kaikilla mausteilla, työmarkkinapippuria unohtamatta.
Todelliset testit ovat silti vielä edessä päin. Ensimmäinen tulee, kun hallitusohjelma on valmis ja kuuden miljardin euron sopeutuspaketin yksityiskohdat kerrotaan julki. Ratkaisevan testin aika koittaa, kun sopeutustoimet otetaan käyttöön.
P.S.
Eva:n kyselyn mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta on sitä mieltä, että lakkoilu on perusoikeus, jota ei saa rajoittaa silloinkaan, kun lakosta aiheutuu suurta haittaa ulkopuolisille. Yksi kolmesta on vastakkaista mieltä. He ovat myös sillä kannalla, että Suomessa lakkoillaan liikaa, ja että laittomaan lakkoon osallistuvalla on oltava vahingonkorvausvelvollisuus. Vankinta rajoittamattoman lakko-oikeuden puolustaminen on vasemmalla, lievintä oikealla, josta tuleva hallitus todennäköisesti tulee. Edessä voi olla kaikkien aikojen työmarkkinataisto.