Olen rakastanut junia niin kauan kuin muistan. On ihmeellistä, miten kiire poistuu kehosta ja häly pään sisällä lakkaa heti, kun juna irtoaa laiturista. Maisemat ja ihmiset vaihtuvat ympärillä, vaikka itse pysyy paikoillaan, ja toisaalta matkanteko etenee ilman, että tarvitsee itse tehdä mitään. Valveen ja unen rajamailla makuuvaunun keinahtelu ja korvatulppien läpi vaimeana kuuluvat hurina ja kirskahdukset saavat tuntemaan kuin olisi jälleen kohdussa.