Siirtyykö sekajätteen kuljetus Rovaniemellä ja Pellossa kunnan järjestettäväksi vai jatkuuko nykyinen malli, jossa kiinteistöt sopivat kuljetuksista suoraan yritysten kanssa?
Jätteenkuljetuksen järjestäminen jakaa voimakkaasti mielipiteitä varsinkin Rovaniemellä, jossa viranhaltijat ovat valmistelleet kuljetusten siirtämistä kaupungin vastuulle viime vuosikymmeneltä saakka. Käytännössä vastuun kuljetuksista ottaisi kuntien omistama Napapiirin Residuum, joka kilpailuttaisi kuljetukset ja tekisi sitten sopimukset kiinteistöjen kanssa.
Viranhaltijoiden ajaman muutoksen taustalla on jätelaki, joka asettaa kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen ensisijaiseksi. Myös kiinteistöjen järjestämä jätteenkuljetus on lain mukaan mahdollinen, kun tietyt edellytykset täyttyvät.
Rovaniemellä edellytykset eivät kaikilta osin täyty. Tähän tulokseen tuli Pohjois-Suomen hallinto-oikeus vuonna 2020, kun se käsitteli Rovaniemen jätehuoltojaoston päätöksestä tehtyä valitusta. Jaosto oli päättänyt tiukalla äänestystuloksella, että jätteenkuljetus säilyy kiinteistöjen järjestämänä.
Tämän vuoden toukokuussa asia tuli uudelleen päätöksentekoon sekä Rovaniemen että Pellon osalta. Jätehuoltojaosto, joka toimii kummankin kunnan jätehuoltoviranomaisena, oli tällä kertaa yksimielinen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymisestä, vaikka muun muassa Rovaniemen kaupunginhallitus kannatti lausunnossaan nykyistä järjestelmää.
Tälläkin kertaa jaoston päätös menee Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden arvioitavaksi. Päätöksestä ovat valittaneet Rovaniemen seudun omakotiyhdistys ja Lapin koti- ja mökkiyhdistys, joiden mielestä päätöstä edeltävä kuuleminen on ollut puutteellista eikä päätöstä ole perusteltu riittävästi.
Päätyypä hallinto-oikeus mihin ratkaisuun tahansa, yhdistysten valitus ei ole turha. Kun päätös koskee erittäin kiistanalaista asiaa, sen oikeudellinen perusta on hyvä tutkia. Näin siitäkin huolimatta, että jaoston päätös pohjautuu laajaan selvitykseen, jossa on arvioitu jätelain ehtojen täyttymistä sekä Rovaniemellä että Pellossa.
Selvityksen mukaan nykyinen kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus ei täytä jätelain ehtoja kattavuuden osalta. Rovaniemellä jätehuollon ulkopuolella on jopa 4 000 kiinteistöä, jotka eivät ole lainkaan liittyneet järjestettyyn jätteenkuljetukseen.
Kunnallista järjestelmää perustellaankin muun muassa sillä, että siinä myös nykyiset vapaamatkustajat saataisiin järjestetyn jätehuollon piiriin. Yksi keino tähän olisivat yhteiskeräyspisteet, joita voitaisiin ottaa käyttöön harvaan asutuilla alueilla.
Kilpailutuksen kunnallistamista puoltavat myös ilmastotavoitteet. Nykyisin samoilla asuinalueilla Rovaniemellä voi kiertää jopa neljän eri yrityksen jäteautoja, mutta kunnallisessa järjestelmässä kullakin alueella operoisi vain yksi toimija.
Suurin huoli kunnallisessa järjestelmässä kohdistuu siihen, miten paikallisten jätehuoltoyritysten käy. Pienet yritykset pelkäävät jäävänsä kilpailutuksessa suurten, kansainvälisten toimijoiden jalkoihin, ja sen vuoksi muun muassa yrittäjäjärjestöt vastustavat muutosta.
Rovaniemen omassa selvityksessä muutoksen yritysvaikutukset on arvioitu pääosin myönteisiksi. Paikallisten yritysten mahdollisuuksia voidaan kaupungin mukaan turvata tasapuolisella kilpailutuksella ja urakka-alueiden jaolla.
Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen on siirtynyt Suomessa jo yli puolet kunnista. Joukossa on suuria kaupunkeja, joten kunnan järjestämän ja kilpailuttaman jätteenkuljetuksen piirissä on lähes 80 prosenttia suomalaisista.
Hallinto-oikeuden päätöksestä riippuu, liittyvätkö Rovaniemi ja Pello joukkoon. Napapiirin Residuumin kolmesta omistajakunnasta Ranua on siirtynyt Residuumin kilpailuttamaan kuljetukseen jo aiemmin.
Jos jätehuoltojaoston päätös pitää hallinto-oikeudessa, uusi järjestelmä otetaan käyttöön vasta kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen. Kaikilla osapuolilla on siis hyvin aikaa valmistautua siihen.
Jätehuolto on yhteiskunnalle kriittinen palvelu, jonka tulee toimia kaikissa oloissa. Jätteenkuljetuksen siirtämistä kunnan vastuulle onkin perusteltu myös huoltovarmuuden kannalta: poikkeustilanteessa jätehuollon tulee olla keskitetysti johdettavissa.
Asian kaksijakoisuutta kuvaa, että paikallisten kuljetusyrittäjien näkemys huoltovarmuuden turvaamisesta on juuri päinvastainen. Yrittäjien mielestä huoltovarmuus heikkenee, jos suurin osa paikallisista jätteenkuljetusyrityksistä joutuu keskitetyn kilpailutuksen vuoksi lopettamaan toimintansa ja alan toimintavalmius katoaa kuntien alueelta.