lautapelit: Etsi kar­tal­ta mur­haa­ja, tai syötä kis­san­pen­tu­ja – pukin kont­tiin voi löytää mui­ta­kin lau­ta­pe­le­jä kuin vanhoja klas­si­koi­ta

leikkipuisto: Se­vet­ti­jär­ven lapset saivat äkäisen nä­köi­sen jou­lu­lah­jan koulun pihalle

Mainos : Anna lah­jak­si pai­kal­li­sym­mär­rys­tä. Tutustu Lapin Kansan joulun ti­laus­tar­jouk­siin tästä.

"Olen uu­des­taan kuin joku kak­si­kymp­pi­nen" – kes­ki-ikäi­nen nainen voi puhjeta kuk­kaan, tie­tä­vät suo­si­tun Kuumia aaltoja -e­si­tyk­sen näyt­te­li­jät Kylli Köngäs ja Jaana Pesonen

Näyttelijät Kylli Köngäs ja Jaana Pesonen ovat tutustuneet toisiinsa Kuumia aaltoja -esityksen myötä. "Olemme erilaisia, mutta meillä on mätsännyt alusta asti."
Näyttelijät Kylli Köngäs ja Jaana Pesonen ovat tutustuneet toisiinsa Kuumia aaltoja -esityksen myötä. "Olemme erilaisia, mutta meillä on mätsännyt alusta asti."
Kuva: Jussi Leinonen

Anne A. ja Anne P. vetävät nyt loppuunmyytyjä katsomoita Rovaniemen teatterin kellarinäyttämölle. Kyseessä ovat roolihahmot Kuumia aaltoja -esityksessä, jossa päästetään peto irti ja nostetaan maljoja keski-ikäisille naisille.

Kuumien aaltojen rooleissa nähdään Rovaniemen teatterin Kylli Köngäs sekä vierailija Jaana Pesonen. Esityksessä myös lauletaan karaokea yhdessä yleisön kanssa karaoke-emäntä Kaisa Ristiluoman johdolla.

Mitä näyttelijät ajattelevat esityksen teemoista? Ovathan he itsekin keski-ikäisiä naisia.

Miltä tuntuu näytellä suurin piirtein omanikäistä roolihahmoa komediassa, joka vieläpä sijoittuu nykyaikaan?

Jaana: Minulle nousee tästä esityksestä päällimmäiseksi tyylilaji. On ihana päästä tekemään komediaa ja viedä se isoille kierroksille. Bonuksena tässä pääsee laulamaankin.

Roolia tehdessä iällä tai muillakaan omilla ominaisuuksilla ei oikeastaan ole merkitystä siinä mielessä, että rooli kuin rooli täytyy etäännyttää omasta elämästä. Asiat pitää aina nähdä roolihenkilön kautta.

Kylli: On tosi kivaa tehdä komediaa tästä ajasta ja asioista, jotka ovat niin tunnistettavia. Ja vaikka tyylilajina on komedia, niin rooliin suhtautuu yhtä vakavasti kuin muihinkin rooleihin. En halua tehdä roolihenkilöstäni karikatyyria, vaan pyrin löytämään roolista oikean ihmisen ja tekemään sen rakkaudella ja kunnioituksella.

”En näe itseäni kovin vakavana rouvana, ja minusta se on vapauttavaa ja ihanaa.”

Onko ikä vain numero?

Kylli: On ja ei. Juttelen ihan samoja hassuja juttuja 90-vuotiaan tätini ja kolmikymppisen kaverini kanssa. On omasta päästä kiinni, miten haluat elää. Toisaalta vanhenemisen huomaa väistämättä omassa fysiikassa.

Jaana: Olen viehättynyt ajatukseen, että ikä on useita numeroita. Kaikki ikäkaudet kulkevat ikään kuin hissinä, ja voin mennä mihin kerrokseen tahansa, löytää sen ikäisen itseni ja eläytyä siihen. Ikä on rikkautta eikä jarruttava numero.

Kylli: Juuri niin. Ei pidä jämähtää edustamaan jotakin ikää, että nyt pitää elää jollakin tietyllä tavalla.

Jaana: Joskus olen kuullut neuvon, että ihmisten pitäisi pukeutua ikään sopivasti. Pitäisikö myös elää ikään sopivasti? Onneksi pakkaa on sekoitettu: nyt 50 on uusi 30 ja 60 uusi 40. Ikäasiat hämärtyvät myös sitä kautta, että ihmisillä on nyt varaa ja mahdollisuuksia hoitaa itseään ja pitää itsensä kunnossa.

Kylli: Nuorempana tuli sellaisia kokemuksia, että nuorta naista ei aina oteta tosissaan – että ei nähdä ammattitaitoa vaan muita asioita kuten ulkonäkö. Tässä iässä ei onneksi tarvitse vakuuttaa ketään, vaan voi olla sellainen kuin haluaa. En näe itseäni kovin vakavana rouvana, ja minusta se on aika vapauttavaa ja ihanaa.

Jaana: Iässä on kysymys myös siitä, mihin alkaa elämässä tsuumata: käyttääkö ikää hyödyksi vai harmitteleeko ajan kulumista.

Mitä sinulle tuo mieleen sana vaihdevuodet?

Kylli: Ne ovat hyvin demokraattinen asia: ne kokee, jos haluaa elää. Äitini sanoi aina, että kyllä miehilläkin on vaihdevuodet, mutta vain erilaiset kuin naisilla. Ja toki naisillakin vaihdevuosiin liittyvät oireet ovat hyvin vaihtelevia: toiset pääsevät niistä helpommalla kuin toiset.

Jaana: Mietin, onko vaihdevuosiin istutettu häpeää mummokuumetyyppisillä kommenteilla. Niillä dissataan samaan tyyliin kuin että ”sillä on varmaan menkat”.

Kylli: Niillä päästään vetämään naisilta uskottavuuden mattoa alta. Sen takia niitä ei ehkä hirveästi halua tuoda esille.

Jaana: Tunnistan kyllä, ettei vaihdevuodet ole sellainen aihe, josta olen puhunut kauhean paljon elämässäni. Ehkä niitä on vältellyt puheenaiheena juuri niihin istutettujen mielikuvien takia.


Kenessä tahansa ihmisessä on upeaa, että hän on itsensä kokoinen ja näköinen, Jaana Pesonen ja Kylli Köngäs sanovat.
Kenessä tahansa ihmisessä on upeaa, että hän on itsensä kokoinen ja näköinen, Jaana Pesonen ja Kylli Köngäs sanovat.
Kuva: Jussi Leinonen

Mitä upeaa on meissä keski-ikäisissä naisissa?

Jaana: Omannäköisen elämän harjoittaminen. Ei tarvitse kysyä lupaa keneltäkään eikä pyydellä anteeksi omia valintojaan ja elämäntyyliään. Kenessä tahansa ihmisessä on upeaa, että hän on itsensä kokoinen ja näköinen ja sinut sen kanssa.

Kylli: Lähipiirissäni on naisia, jotka ovat suorastaan puhjenneet kukkaan keski-iässä. He ovat jollakin tavalla tulleet enemmän itsekseen ja antaneet enemmän tilaa sille, mitä oma elämä voisi olla. Katse on kääntynyt enemmän itseen.

Itsekin olen huomannut nauttivani siitä, että olen vastuussa vain itsestäni, kun lapset ovat kasvaneet. Olen uudestaan kuin joku kaksikymppinen, joka on juuri muuttanut pois kotoa, ja elämä on edessä.

Kuumia aaltoja on komedia, joka sisältää paljon itseironiaa. Osaavatko naiset nauraa itselleen?

Jaana: Itseironia on hyvä huumorin laji silloin, kun se ei ole puolustusreaktio vaan näkökulma: voidaan me näinkin tämä asia nähdä. Yhdessä voi sekä itkeä ja avautua että nauraa ja avautua. Asioita voi käsitellä niin monesta eri tulovinkkelistä: se on raikasta ja terapeuttista.

Kylli: Kyllä osaavat nauraa! Sen on huomannut meidän esityksissä, joissa yleisöllä on toisinaan ihan hulvaton meno.

Jaana: Kuten Kylli aiemmin sanoi, on tärkeää olla roolihenkilön puolella. Itselle nauraminen ei olekaan pienentävä asia, vaan samalla voi olla ylpeä itsestään. Tämä varmaan herättää vastakaikua myös yleisössä.

Nauraminen ja laulaminen voivat voimaannuttaa ihmistä. Onko Kuumien aaltojen tekeminen voimaannuttanut teitä?

Kylli: Ilman muuta! Tämä on ollut työn juhlaa.

Jaana: Meillä on ihana työryhmä! Kyllin kanssa olemme melko erilaisia ihmisiä, mutta meillä on mätsännyt alusta asti. Olemme ruokkineet toisiamme hyvällä tavalla, ja ohjaaja on lyönyt pökköä pesään tai suitsia suuhun tarpeen mukaan.

”Oli mielettömän liikuttavaa ja ilahduttavaa tajuta, että yleisö laulaa mukana. Tuli sellainen tunne, että tässä me ollaan kaikki yhdessä.”

Näytelmässä yleisö on fyysisesti lähellä ja laulaa mukana karaokebiisejä. Miltä tällainen läheisyys tuntuu koronarajoitusten jälkeen?

Kylli: Aluksi tuntui hurjalta, että ihmisiä on noin lähellä. Nyt tuntuu mahtavalta olla samassa tilassa yleisön kanssa ja kokea läheltä kaikki yleisön reaktiot.

Jaana: Oli mielettömän liikuttavaa ja ilahduttavaa tajuta, että yleisö laulaa mukana. Tuli sellainen tunne, että tässä me ollaan kaikki yhdessä.

Näytelmän tapahtumapaikka on karaokebaari. Tykkäätkö itse laulaa karaokea?

Jaana: Joskus 1990-luvun alussa, kun olin töissä Lahden kaupunginteatterissa, meillä oli työkavereiden kanssa tapana mennä sunnuntai-iltapäivisin ja toisinaan töiden jälkeenkin laulamaan karaokea yhteen topless-baariin. Sen jälkeen en ole juuri karaokea laulanut, mutta ymmärrän kyllä, kuinka antoisaa se voi olla.

Kylli: En uskalla harjoittelematta laulaa julkisesti, ainakaan yksin. Jos minua pyydetään laulamaan, pääsen pälkähästä vitsailemalla, että yleensä minulle maksetaan siitä että laulan.

Kuka?

Kylli Köngäs

58-vuotias näyttelijä.

Valmistunut teatteritaiteen maisteriksi vuonna 1999.

Työskennellyt vuodesta 1999 Rovaniemen teatterissa.

Kuumien aaltojen lisäksi näyttelee tällä hetkellä pääosaa Niskavuoren Hetassa.

Jaana Pesonen

59-vuotias näyttelijä ja teatteripedagogi.

Valmistunut teatteritaiteen maisteriksi vuonna 2001.

Työskennellyt useissa teattereissa ja tv-sarjoissa.

Asuu Helsingissä ja työskentelee free lancerina.

Kuumia aaltoja

Anne Prokofjeffin käsikirjoittama ja Miika Murasen ohjaama karaokepitoinen näytelmä, jota esitetään Rovaniemen teatterin Saivo-näyttämöllä.

Suurin osa loppuvuoden esityksistä on myyty loppuun, mutta esitys jatkaa teatterin ohjelmistossa ensi keväänä.

Könkään ja Pesosen lisäksi näyttämöllä nähdään muusikko Kaisa Ristiluoma (vierailija).