Irtisanomisten vaara: Laphan hen­ki­lös­töä kos­ke­vat yt-neu­vot­te­lut alkavat tors­tai­na

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Mielipidekirjoitus

Oh­jaus­ta ja tukea nuo­ril­le sekä ai­kui­sil­le ni­vel­vai­hees­sa

Peruskoulut ovat kohta sulkemassa ovensa kesän ajaksi. Yhdeksännellä luokalla olevat nuoret jatkavat elämäänsä ja opintojansa eteenpäin. Osa suuntaa lukioon ja osa jatkaa ammatillisessa koulussa. Osalle nuorista jatkokoulutuksen jälkeiset ratkaisut voivat olla selkeät ja on jo ajatus ja tieto mitä kohti edetä. Mitä tapahtuu niille nuorille, jotka eivät saa opiskelupaikkaa?

Oppivelvollisuusikä laajeni elokuusta 2021 alkaen 18 ikävuoteen. Oppivelvollisuusiän nostamisen jälkeen noin viisi prosenttia nuorista on jäänyt vaille toisen asteen opiskelupaikkaa. Lakimuutoksen jälkeen kaikilla nuorilla on velvollisuus hakea opiskelupaikkaa. Mikäli nuori jää ilman opiskelupaikkaa, velvollisuus hakeutua kouluun jatkuu. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa?

Kesän aikana opiskelijavalinnat etenevät siten että opiskelupaikat täytetään ja opiskelijoita valitaan varasijoille. Tieto opiskelijavalinnoista tulee kesäkuun aikana. Mikäli ensisijaisessa haussa ei tule valituksi, voivat nuoret hakea opintoihin myös oppilaitosten jatkuvissa hauissa. Tällä täytetään valtakunnallisessa haussa vapaaksi jääneitä opiskelupaikkoja.

Mitä sitten, jos opiskelupaikkaa ei kesän aikana löydy? Käytännössä perusopetuksen järjestäjällä on velvollisuus tarjota peruskoulunsa päättäneelle nuorelle oppilaanohjausta elokuun loppuun asti. Mikäli nuorella ei ole elokuun loppuun mennessä koulupaikkaa, perusopetuksen järjestäjä on velvollinen ilmoittamaan asiasta asuinkunnalle, jolloin ohjaus- ja valvontavastuu siirtyy asuinkunnalle. Jokaisella kunnalla on nimetty yhteyshenkilö tähän tehtävään.

Syksyn aikana nuoret saavat ohjausta ja tukea jatko-opintoihin hakeutumista varten. Tarvittaessa nuoret ohjataan tarvittaviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Jos nuori jää kokonaan ilman opiskelupaikkaa, osoitetaan hänelle paikka nivelvaiheen opinnoista. Nivelvaiheen opiskelupaikkoja ovat esimerkiksi tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA), kansalaisopistojen linjat, työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA).

Oppivelvollisuusiän nostamisen lähtökohtana on ollut lisätä tukea nuorille jatko-opintoihin hakeutumiseen. Tavoitteena on, että jokainen nuori löytäisi oman alan ja kiinnittyisi sitä kautta opintoihin ja suorittaisi toisen asteen koulutuksen. Tämä lisää parhaimmillaan lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tsemppiä kaikille peruskoulunsa päättäville nuorille!

Heta Huttula,sosionomi, hanketyöntekijä, Oppive -hanke, kasvatus- ja toiminnan ohjaaja Pohjankodit Oy
Johanna Majala,lehtori AMK, projektikoordinaattori, Oppive -hanke