Talon toinen eteinen on viilennetty sydäntalven ajaksi viiteentoista asteeseen. Katja Gauriloff nostaa lattialta ämpärin ja kantaa sen keittiöön, ruokapöydälle.

Vedessä on likoamassa parikymmentä kalannahkaa.

– Näitä minä nyt hoidan päivittäin, vähän niin kuin lapsia, Gauriloff nauraa.

Meneillään on kalannahkojen parkitus.

Gauriloff nostaa nahat vadille, oikoo ne yksi kerrallaan ja laskee takaisin ämpäriin. Lopuksi sekaan kaadetaan puusta uutettua parkkiainetta. Sitten ämpäri kiikutetaan kiireesti takaisin viileään.