”Saamelaisen asiakkaan oikeus käyttää saamen kieltä turvataan luomalla saamenkielinen palvelupolku, johon saamelainen asiakas saa halutessaan listautua. Silloin ei tarvitse erikseen pyytää saamenkielistä palvelua, vaan se tarjotaan kaikissa palveluissa”, Lapin hyvinvointialueen saamenkielisten ja -kulttuurinmukaisten palvelujen palvelupäällikkö Mirja Laiti kuvaa.
Palvelupolkutyö etenee vaiheittain alkaen perusterveydenhuollon vastaanoton palveluista, koska niissä on eniten käyttäjiä ja työntekijöitä. Saamenkieliset työntekijät ovat palvelupolun edellytys.
”Kartoitamme Lapin hyvinvointialueen saamenkielisen henkilöstön määrää, kielitaitoa ja halukkuutta saamenkieliseen koulutukseen”, Laiti kertoo. Tavoitteena on, että saamenkielinen henkilöstö työskentelee ensisijaisesti saamenkielisellä palvelupolulla. Saamenkielisten ja -kulttuurinmukaisten palveluiden tarjoamisesta on monenlaista hyötyä.
”Saamenkielinen psykogeriatrinen sairaanhoitaja tekee töitä ikäihmisten kanssa. Se on lisännyt turvallisuudentunnetta niin, että ikäihmiset pärjäävät pitempään kotona ja tarve hakeutua palveluasumisen piiriin on vähentynyt”, Laiti perustelee.
Saameksi mielenterveyspalveluissa ja perhekeskuksissa
Lapin hyvinvointialueen strategiassa nousevat esiin lasten, nuorten, mielenterveyden ja ikäihmisten palvelut, ja myös Tulevaisuuden sote-keskus -hanke ja Ikäystävällinen Lappi -hanke painottuvat niihin.
”Palvelupolkutyö mielenterveys- ja päihdepalveluissa on alkanut. On tärkeää hahmottaa nyt laajasti myös saamenkieliset valtioiden rajat ylittävät palvelut, kun suunnitellaan uutta”, saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen suunnittelija Niila Rahko selittää.
Perhekeskuksia kehitetään useassa Lapin kunnassa, myös saamelaisalueella. Perhekeskus on perheiden palvelujen verkosto, joka tukee lapsia, nuoria ja perheitä paikallisesti.
”Saamenkielisiä ja -kulttuurinmukaisia perheiden palveluita kehitetään rinnakkain perhekeskuskehittämisen kanssa. Verkostoon kuuluu saamelaiskulttuurin tuntevia ja kieltä osaavia hyvinvointialueen, sivistyspalveluiden, järjestöjen ja seurakuntien työntekijöitä. Myös saamelaisen psykososiaalisen tuen yksikön Uvjan työntekijät osallistuvat työpajoihin”, sanoo Aino Riihimäki, saamenkielisten ja -kulttuurinmukaisten palvelujen suunnittelija.
”Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Poskessa toimii myös SámiPoske, joka keskittyy erityisesti saamelaisten palvelutarpeiden selvittämiseen ja kehittämiseen”, yksikön suunnittelija Riitta Lehtola-Kosonen täydentää.
Saamelaiset asiakkaat kehittävät saamepalveluja
Hankkeissa luodaan saamelaista yhteisökehittämisen mallia, jonka kautta suunnittelijat ovat tavanneet saamelaisia kyläyhteisöissä. Suunnittelijat voi myös kutsua tapahtumiin, joihin saamenkielisten palveluiden kehittäminen sopii.
”Jos haluaa keskustella saamenkielisistä palveluista, meihin voi ottaa yhteyttä. Me arvostamme näitä yhteydenottoja”, Laiti sanoo
”Nyt on paljon asioita menossa eteenpäin hyvässä hengessä”, summaa kehittämispäällikkö Tuuli Miettunen Lapin hyvinvointialueen saamenkielisistä ja -kulttuurinmukaisista palveluista. Saamenkielisten palvelujen kehittämispäällikön ja palvelupäällikön olemassaolo on jo merkki muutoksesta.
”Tätä on odotettu vuosikymmenet ja nyt sitä rakennetaan, se on tulossa eikä vain puheissa”, Laiti painottaa. Saamenkielinen palvelupolku valmistuu lähivuosina ja sen etenemisestä tiedotetaan.
Saamepalveluiden kehittäminen on yhteinen asia – ota yhteyttä ja tule vaikka käymään!
Mirja Laiti, Lapin hyvinvointialue, mirja.laiti@lapha.fi, 040 844 5627
Tuuli Miettunen, Lapin hyvinvointialue, tuuli.miettunen@lapha.fi, 040 484 2676
Niila Rahko, Tulevaisuuden sote-keskus -hanke, niila.rahko@poske.fi, 040 829 0136
Aino Riihimäki, Tulevaisuuden sote-keskus -hanke, aino.riihimaki@poske.fi, 040 660 2064
Mirka Kelahaara, Ikäystävällinen Lappi -hanke, mirka.kelahaara@poske.fi, 040 629 0380
Riitta Lehtola-Kosonen, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen SámiPoske, Saamelaiskäräjät, riitta.lehtola-kosonen@samediggi.fi, 010 839 3158
”Dál leat olu áššit mannamin ovddos guvlui buori vuoiŋŋas” – sámegielat ja -kulturmieldásaš sode-bálvalusat ovdánit lagaš jagiid
Lappi buresveadjinguovlu ordne earret eanangotti sosiála-, dearvvasvuođa- ja gádjunbálvalusaid 1.1.2023 rájes, de dat maiddái ovddida sisriikkalaš sámegielat bálvalusaid, maid stivre sámi giellaláhka. Dálá bálvalusat leat sirdojuvvon buresveadjinguvlui, muhto Tulevaisuuden sote-keskus -prošeavttas ja buresveadjinguovllu ráhkkananbarggus álgán ovddidanbargu joatkašuvvá.
“Háliidit sihkkarastit sápmelaš áššehasa vuoigatvuođa geavahit sámegiela nu, ahte ráhkaduvvo sámegielat bálvalanbálggis, masa sápmelaš áššehas sáhttá háliidettiin merket iežas. Dalle ii dárbbaš sierra bivdit sámegielat bálvalusa, muhto dat fállojuvvo buot bálvalusain”, Lappi buresveadjinguovllu sámegielat ja -kulturmieldásaš bálvalusaid bálvalanhoavda Mirja Laiti muitala.
Bálvalanbálggesbargu ovdána dađistaga nu, ahte álgá vuos vuođđodearvvasvuođafuolahusa vuostáiváldima bálvalusain, daningo dain leat eanemus geavaheaddjit ja bargit. Sámegielat bargit leat bálvalanbálgá eaktun.
“Kártet vuos Lappi buresveadjinguovllu sámegielat bargoveaga meari, gielladáiddu ja gearggusvuođa sámegielat skuvlejupmái”, Laiti muitala. Mihttomearrin lea, ahte sámegielat bargoveahka bargá ovdasajis sámegielat bálvalanbálgás. Sámegielat ja -kulturmieldásaš bálvalusaid fállamis lea gávnnahuvvon jo máŋggalágan ávki.
”Mis lea dál sámegielat psykogeriatralaš buohccedivššár, gii bargá ahkeolbmuiguin, ja mii lea lasihan olbmuid oadjebasvuođadovddu nu, ahte sii birgejit guhkit áigge ruovttus ja dárbu ohcalit bálvalanássama ollái lea geahppánan”, Laiti vuođustallá.
Sámegillii mielladearvvasvuođabálvalusain ja bearašguovddážiin
Lappi buresveadjinguovllu strategiijas badjánit ovdan mánáid, nuoraid, mielladearvvasvuođa ja ahkeolbmuid bálvalusat, ja maiddái Tulevaisuuden sote-keskus -prošeakta ja Ikäystävällinen Lappi -prošeakta bidjet deattu daidda.
”Bálvalanbálggesbargu mielladearvvasvuođa- ja jugešvuođabálvalusain lea álgán. Dál bárrásiin mii čoaggit dieđuid oppalaš gova várás. Dallego plánejuvvojit ođđa doaimmat, lea dehálaš hábmet viidát maiddái sámegielat bálvalusaid, mat gávdnojit riikka rájáid goappat bealde, ” Niila Rahko, sámegielat ja -kulturmieldásaš bálvalusaid plánejeaddji čilge.
Bearašguovddážat ovddiduvvojit máŋgga Lappi gielddas, maiddái sámeguovllus. Bearašguovddáš lea bearrašiid bálvalusaid fierpmádat, mii doarju mánáid, nuoraid ja bearrašiid báikkálaš dásis.
” Bearrašiid sámegielat ja -kulturmieldásaš bálvalusat ovddiduvvojit rattát bearašguovddážiid ovddidanbargguin. Fierpmádahkii gullet sámekultuvrra dovdi ja giela máhtti buresveadjinguovllu, čuvgehusbálvalusaid, organisašuvnnaid ja searvegottiid bargit. Maiddái sámi psykososiálalaš doarjaga ovttadaga Uvjja bargit oassálastet bargobájiide”, lohká Aino Riihimäki, sámegielat ja -kulturmieldásaš bálvalusaid plánejeaddji.
”Poskes doaibmá maiddái SámiPoske, mii bidjá deattu erenomážit sámi bálvalandárbbuid čielggadeapmái ja ovddideapmái”, ovttadaga plánejeaddji Riitta Lehtola-Kosonen muitala.
Sápmelaš áššehasat ovddidit sámebálvalusaid
Prošeavttaid oktavuođas ráhkaduvvo sámi searvvušovddideami málle, man bokte plánejeaddjit leat deaivvadan sápmelaččaiguin sierra giliin. Plánejeaddjiid sáhttá maiddái bovdet dáhpáhusaide, maid oktavuhtii sámegielat bálvalusaid ovddideami ášši heive.
”Doppe ovdan buktojit jurdagat, muhto ii dárbbaš čatnasit masage”, Laiti lasiha ja joatká: ”Jos háliida ságastallat ja buktit ovdan oaiviliid sámegielat bálvalusaid birra, de sáhttá váldit oktavuođa. Mii atnit árvvus dáid oktavuođaváldimiid. ”
”Dál leat olu áššit mannamin ovddos guvlui buori vuoiŋŋas” gávnnaha Tuuli Miettunen, Lappi buresveadjinguovllu sámegielat ja – kulturmieldásaš bálvalusaid ovddidanhoavda. Oppa lohkkái sámegielat bálvalusaid ovddidanhoavdda ja bálvalanhoavdda doaimmaid ceggen lea mearka nuppástusas.
”Dán leat vuordán logiid jagiid ja dál dat huksejuvvo bajás, dat lea boahtimin iige leat šat dušše ságaid dásis”, Laiti deattuha. Sámegielat bálvalanbálggis gárvána lagašjagiid áigge ja dan ovdáneamis dieđihuvvo.
Mirja Laiti, Lappi buresveadjinguovlu, mirja.laiti@lapha.fi, 040 844 5627
Tuuli Miettunen, Lappi buresveadjinguovlu, tuuli.miettunen@lapha.fi, 040 484 2676
Niila Rahko, Tulevaisuuden sote-keskus -prošeakta, niila.rahko@poske.fi, 040 829 0136
Aino Riihimäki, Tulevaisuuden sote-keskus - prošeakta, aino.riihimaki@poske.fi, 040 660 2064
Mirka Kelahaara, Ikäystävällinen Lappi – prošeakta, mirka.kelahaara@poske.fi, 040 629 0380
Riitta Lehtola-Kosonen, Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža SámiPoske, Sámediggi, riitta.lehtola-kosonen@samediggi.fi, 010 839 3158
”Jiânnai ääʹšš õuddne ååʹn mieʹttpiõggâst” – sääʹmǩiõllsa da kulttuurmeâldla soti-kääzzkõõzz õuddne ââʹldmõs iiʹjji äiʹǧǧen
Lappi pueʹrrvââjjamvuʹvdd jääʹrjast peʹce mäddkååʹdd sosiaal-, tiõrvâsvuõtt- da peälštemkääzzkõõzzid 1.1.2023 ääʹljeeʹl, veekk še ooudâs meersaž sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzid, koid ohjjad sääʹm ǩiõll-lääʹǩǩ. Ânnʼjõž kääzzkõõzz lie sirddum pueʹrrvââjjamvoudda , leša Tulevaisuuden sote-keskus -haʹŋǩǩõõzzâst da pueʹrrvââjjamvuuʹd valmštõõllmest älggam õõuʹdeemtuâjj juätkkai.
”Sääʹm äʹššneeʹǩǩ vuõiggâdvuõđ ââʹnned sääʹmǩiõl haaʹleet staanâd raajeeʹl sääʹmǩiõllsaž kääzzkõspälggaz, koozz sääʹm äʹššneǩ vuäǯǯ haaʹleeʹmes mieʹldd listtjõõvvâd. Teʹl ij taarbaš jeäʹrben raukkâd sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzz, peʹce tõn taʹrjjeet pukin kääzzkõõzzin”, Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd sääʹmǩiõllsaž da -kulttuurmeâldlaž kääzzkõõzzi kääzzkõs-šurr Mirja Laiti kovvad.
Kääzzkõspääʹljestuâjj õuddan podd pooddi ääʹljeeʹl vuâđđtiõrvâsvuõtthuâl vuâsttaväʹlddem kääzzkõspälggsest.
”Kaartʼtep vueʹššen Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd sääʹmǩiõllsaž tuâjjlai meäʹr, ǩiõlltääid da haaʹlummuž sääʹmǩiõllsaž škooultõʹsse”, Laiti särnn. Täävtõsân lij, što sääʹmǩiõllsaž tuâjjlažkåʹdd tuejjad vuõss-sââʹjest sääʹmǩiõllsaž kääzzkõspälggsest. Sääʹmǩiõllsaž da -kulttuurmeâldlaž kääzzkõõzzi taʹrjjummšest lij juʹn määŋgnallšem vuõinnum äuʹǩǩ.
”Meeʹst lij ååʹn sääʹmǩiõllsaž psykogeriaatrlaž puõccihoiʹddjeei, kååʹtt tuejjad ââʹǩǩoummivuiʹm, mii lij lââʹzztam oummui staantobddmõõžž nuʹtt, što sij piʹrǧǧee kuuʹǩǩben paaiʹǩines da tarbb ooʒʒõõttâd kääzzkõsjälstummša lij occnam”, Laiti vuâđđtââll.
Sääʹmǩiõʹlle miõlltiõrvâsvuõttkääzzkõõzzin da piârkõõskõõzzin
Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd strategiast pâjjne päärnai, nuõri, miõlltiõrvâsvuõđ da ââʹǩǩoummi kääzzkõõzz, da veâl Tulevaisuuden sote-keskus -haʹŋǩǩõs da Ikäystävällinen Lappi -haʹŋǩǩõs pââʹjee tõid.
”Kääzzkõspääʹljestuâjj miõlltiõrvâsvuõtt- da peäʹneckääzzkõõzzin lij älggam. Tän poodd noorât jõnn koov õʹhtte. Lij vääžnai vueiʹnned veiddsânji še sääʹmǩiõllsaž rââst riikkraaʹji vuällai kääzzkõõzzid, ko plaanât ođđ aaʹššid,” Niila Rahko, sääʹmǩiõllsaž da -kulttuurmeâldlaž kääzzkõõzzi plaanni seʹlvvat.
Piârkõõskõõzzid õõuʹdeet määŋg Lappi kååʹddest, nuʹtt še sääʹmvuuʹdest. Piârkõõskõs lij piârrji kääzzkõõzzi sääimas, kååʹtt tuärjjad päärnaid, nuõrid da piârrjid pääiklânji.
”Piârrji sääʹmǩiõllsaž da -kulttuurmeâldlaž kääzzkõõzzid õõuʹdeet palddlõõžži piârkõõskõõzzi õõudummšin. Säimmsa koʹlle sääʹmkulttuur tobddi da ǩiõl siltteei pueʹrrvââjjamvuuʹd, čuõvtõskääzzkõõzzi, sieʹbri da sieʹbrrkooʹddi tuâjjla. Sääʹm psykososiaalʼlaž tuärj juâkkaz Uvja tuâjjla vuässâʹtte še tuâjjpääjaid”, ceälkk Aino Riihimäki, sääʹmǩiõllsaž da -kulttuurmeâldlaž kääzzkõõzzi plaanni.
”Poskest toiʹmmai še SámiPoske, koonn tuâjjan lij jeäʹrben vuäjjned säʹmmlai kääzzkõstaarbi seʹlvvtummša da õõuʹdummša”, juâkkaz plaanni Riitta Lehtola-Kosonen tiuddad.
Sääʹm äʹššneeʹǩǩ veʹǩǩe sääʹmkääzzkõõzzid õõudâs
Haʹŋǩǩõõzzin raajât sääʹm õõutstõsõõuʹdeem-maall, koonn mieʹldd plaanni lie siidin kaaunõõttâm säʹmmlaivuiʹm. Plaanʼjid vuäitt še kåččad kaaunõõttmõõžžid, koid sääʹmǩiõllsai kääzzkõõzzi õõudâsviikkmõš suäpp.
”Toʹben puuʹtet õuʹdde jurddjid, leša ij taarbâž čõõnõõttâd ni koozz”, Laiti lââʹzzat da juätkk: ”Jos haaʹlad saǥstõõllâd da puʹhtted vuäinnmõõžžeez sääʹmǩiõllsain kääzzkõõzzin õlmmsa, vuäitt väʹldded õhttvuõđ. Mij ââʹnnep äärvast täid õhttvuõttvälddmõõžžid.”
”Ååʹn lie jiânnai ääʹšš mõõnnmen õõudårra mieʹttpiõggâst”, suʹmmai Tuuli Miettunen, Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd sääʹmǩiõllsaž da -kulttuurmeâldlaž kääzzkõõzzi õõuʹdeemšurr. Miârkkân muttsest lie juʹn täk älggam sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi õõuʹdeemšuur da kääzzkõs-šuur tuâj.
”Tän lij vuõrddum looʹjid iiʹjjid da ââʹn tõn raajât, tõt lij pueʹttmen ij-ǥa tåʹlǩ mainnsin”, Laiti teädd saaʹneez. Sääʹmǩiõllsaž kääzzkõspääʹljes valmštââvv pueʹtti iiʹjji ääiʹj da tõn õuddnummšest teâđtet.
Mirja Laiti, Lappi pueʹrrvââjjamvuʹvdd, mirja.laiti@lapha.fi, 40 844 5 627
Tuuli Miettunen, Lappi pueʹrrvââjjamvuʹvdd, tuuli.miettunen@lapha.fi, 40 484 2 676
Niila Rahko, Tulevaisuuden sote-keskus -haʹŋǩǩõs, niila.rahko@poske.fi, 40 829 136
Aino Riihimäki, Tulevaisuuden sote-keskus -haʹŋǩǩõs, aino.riihimaki@poske.fi, 40 660 2 064
Mirka Kelahaara, Ikäystävällinen Lappi -haʹŋǩǩõs, mirka.kelahaara@poske.fi, 40 629 380
Riitta Lehtola-Kosonen, Tâʹvv-Lääʹddjânnam sosiaalsueʹrj siltteemkõõskõõzz SámiPoske, Sääʹmteʹǧǧ, riitta.lehtola-kosonen@samediggi.fi, 10 839 3 158
”Tääl láá ennuv ääših monâmin ovdâskulij positiivlii vuoiŋâst” – sämikielâliih já -kulttuurmiäldásiih soti-palvâlusah ovdáneh aldaiviij ääigi
Laapi pyereestvaijeemkuávlu uárnee peic eennâmkode sosiaal-, tiervâsvuođâ- já kááijumpalvâlusah 1.1.2023 rääjist, te meid oovded aalmuglijd sämikielâlijd palvâlusâid, maid stivree säämi kielâlaahâ. Táálááh palvâlusah láá sirdum pyereestvaijeemkuávlun, mutâ Puátteevuođâ soti-kuávdáš -haavâst já pyereestvaijeemkuávlu valmâštâlmist álgám ovdedempargo juátkoo.
”Mij halijdep turviđ sämmilii äššigâs vuoigâdvuođâ kevttiđ sämikielâ huksiimáin sämikielâlii palvâlempálgá, moos sämmilâš äššigâs uážžu haalijddijnis servâđ. Talle ij taarbâš sierâ táttuđ sämikielâlii palvâlem, peic tot lii fáállun puoh palvâlusâin”, Laapi pyereestvaijeemkuávlu sämikielâlij já -kulttuurmiäldásij palvâlusâi palvâlemhovdâ Mirja Laiti valdâl.
Palvâlempäälgispargo ovdán mudoi mield tienuuvt, ete tot álgá vuáđutiervâsvuođâhuolâttâs vuástáväldim palvâlusâin, tastko tain láá enâmustáá kevtteeh já pargeeh. Sämikielâliih pargeeh láá palvâlempálgá iähtun.
”Mij karttip vistig Laapi pyereestvaijeemkuávlu sämikielâlij pargei mere, kielâtááiđu já haalu sämikielâlii škovliimân”, Laiti muštâl. Ulmen lii, ete sämikielâliih pargeeh pargeh vuosâsaajeest sämikielâlii palvâlempálgást. Sämikielâlij já -kulttuurmiäldásij palvâlusâi falâmist láá jo tiättum maaŋgâlágáneh hiäđuh.
”Mist lii tääl sämikielâlâš psykogeriatrâsâš pyecceetipšoo, kote parga elilâm ulmuiguin já tot lii lasettâm ulmui torvolâšvuođâtobdo nuuvt, ete sij piergejeh kuhheeb ääigi pääihist ja tárbu ucâluđ palvâlemaassâm olán lii kiäppánâm”, Laiti vuáđustâl.
Sämikielân mielâtiervâsvuotâpalvâlusâin já peerâkuávdáin
Laapi pyereestvaijeemkuávlu strategiast pajaneh oovdân párnái, nuorâi, mielâtiervâsvuođâ já elilâm ulmui palvâlusah, já meid Puátteevuođâ soti-kuávdáš -haahâ já Aheustevlâš Lappi -haahâ vuájuh toid.
”Palvâlempäälgispargo mielâtiervâsvuotâ- já uáiváditteepalvâlusâin lii álgám. Tääl mij huksip almos, stuorrâ kove. Lii tehálâš uáiniđ vijđáht meid sämikielâlijd palvâlusâid raajij rasta, ko vuáváp uđđâ aašijd,” Niila Rahko, sämikielâlij já -kulttuurmiäldásij palvâlusâi vuávájeijee seelvât.
Peerâkuávdááh ovdeduvvojeh maaŋgâin Laapi kieldâin, meid sämikuávlust. Peerâkuávdáš lii perrui palvâlusâi viärmádâh, mii tuárju párnáid, nuorâid já perruid páihálávt.
”Sämikielâliih já -kulttuurmiäldásiih perrui palvâlusah ovdeduvvojeh paldluvâi peerâkuávdái oovdedmáin. Viärmádâhân kuleh pyereestvaijeemkuávlu, čuovviittâspalvâlusâi, seervij já servikuudij pargeeh, kiäh tobdeh sämikulttuur já mättih kielâ. Meid sämmilii psykososiaallii torjuu ohtâduv Uuvjâ pargeeh uásálisteh pargopáájáid”, iätá Aino Riihimäki, sämikielâlij já -kulttuurmiäldásij palvâlusâi vuávájeijee.
”Poskest tuáimá meid SámiPoske, kote vuáju eromâšávt sämmilij palvâlemtáárbui seelvâtmân já oovdedmân”, ohtâduv vuávájeijee Riitta Lehtola-Kosonen tievâsmit.
Sämmiliih äššigâsah ovdedeh sämipalvâlusâid
Haavâin ovdedeh sämmilii siärvádâhovdedem maali, mon peht vuávájeijeeh láá teivâm sämmilijd sijdâsiärváduvâin. Vuávájeijeid puáhtá meid povdiđ tábáhtussáid, moid sämikielâlij palvâlusâi ovdedem heivee.
”Tobbeen puáhtá puáttiđ oovdân jurduid, mutâ ij taarbâš čonâdâttâđ moossân”, Laiti lasseet já juátká: ”Jis haalijd savâstâllâđ já pyehtiđ oovdân uáivilijd sämikielâlijn palvâlusâin, te puáhtá väldiđ ohtâvuođâ. Mij anneep áárvust taid ohtâvuođâväldimijd.”
”Tääl láá ennuv ääših monâmin ovdâskulij positiivlii vuoiŋâst”, iätá Tuuli Miettunen, Laapi pyereestvaijeemkuávlu sämikielâlij já -kulttuurmiäldásij palvâlusâi ovdedemhovdâ. Ubânâsân tot, ete láá sämikielâlij palvâlusâi ovdedemhovdâ já palvâlemhovdâ, lii merkkâ nubástusâst.
”Taat lii vuordum luuvijd iivijd já tääl mij rähtip tom, tot lii puátimin ige tuš saavâin” tiäddut Laiti. Sämikielâlâš palvâlempäälgis valmâštuvá aldaiivij ääigi já ton ovdánmist tieđettuvvoo.
Mirja Laiti, Laapi pyereestvaijeemkuávlu, mirja.laiti@lapha.fi, 040 844 5627
Tuuli Miettunen, Laapi pyereestvaijeemkuávlu, tuuli.miettunen@lapha.fi, 040 484 2676
Niila Rahko, Puátteevuođâ soti-kuávdáš -haahâ, niila.rahko@poske.fi, 040 829 0136
Aino Riihimäki, Puátteevuođâ soti-kuávdáš -haahâ, aino.riihimaki@poske.fi, 040 660 2064
Mirka Kelahaara, Aheustevlâš Lappi.-haahâ, mirka.kelahaara@poske.fi, 040 629 0380
Riitta Lehtola-Kosonen, Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáš, SámiPoske, Sämitigge, riitta.lehtola-kosonen@samediggi.fi, 010 839 3158