Milloin se Posti-Aake tulee?
Äitini tai mummoni rauhoitteli kärsimätöntä lasta. Aake tulee, kun ehtii. Odotin malttamattomana, että kylämme postinjakaja kurvaisi talopuhtomme laatikkorivistölle. Odotusta ei helpottanut tieto siitä, että Aakella oli tapana jäädä porisemaan reitin varrella tapaamiensa ihmisten kanssa.
Kun auto vihdoin näkyi kotitiemme päässä, olin usein laatikon vieressä odottamassa. En malttanut odottaa kotiin asti, vaan etsin postin joukosta himoitsemani: sanomalehden. Tiettyinä päivinä niitä oli nipussa kaksi, sillä isäni tilasi maakuntalehteä ja mummoni paikallislehteä.
Tiesin olevani kavereihini verrattuna erilainen. Tykkäsin selata lehdet läpi, tutkia kuvat ja mainokset. Innostuin lukemaan erityisesti silloin, kun juttu käsitteli tekopitäjäni kuulumisia. Muistan seuranneeni lehtien palstoilta muun muassa keskiolutdraamaa. Kotikuntani valtuusto jarrutti keskioluen pääsyä elintarvikeliikkeiden hyllyille hyvin pitkään, vaikka laki vapautti vahvemman ohrapirtelön maitokauppoihin jo vuoden 1969 alussa.
Pääsääntöisesti sanomalehdissä minua koukutti kokonaisuus. Se miten tekstit, kuvat ja mainokset oli sijoitettu tasapainoisesti sivuille.
Tällä viikolla vietetyn, journalismikasvatukseen keskittyvän Uutisten viikon alussa Uutismedian liitto julkaisi tulokset tuoreesta Nuoret ja uutismediasuhde -tutkimuksesta. Painetusta sanomalehdestä innostuvia lapsia voi olla tänä päivänä vaikea löytää, sillä tutkimuksen mukaan Tiktok on noussut nuorten tärkeimmäksi uutiskanavaksi. 13– 18 -vuotiasta lähes puolet seuraa uutisia kyseisessä sosiaalisen median sovelluksessa. Printin sijaan koukuttaa nopeasti vaihtuva sisältö.
Tiktokiin uutismediat ovat edenneet pääosin varovaisesti, sillä sovelluksen käyttö ei ole täysin ongelmaton esimerkiksi tietoturvan näkökulmasta. Muilla somealustoilla läsnäoloa on jo paljon. Moni lapsi ja nuori törmääkin uutismedioiden sisältöihin juuri sosiaalisessa mediassa.
Some haastaa käyttäjän informaatiolukutaitoa. Siellä on keskeistä erottaa erilaiset sisällöt toisistaan, sillä kaikki uutismaiselta vaikuttava sisältö ei ole journalismia: tiedon keräämistä, varmentamista ja erittelemistä esimerkiksi uutisten muotoon. Tutkimuksen mukaan nuoret kokevat medialukutaitonsa hyviksi. He ovat kriittisiä.
Olen huolissani meistä nelikymppisistä ja vanhemmista. Myös aikuisille olisi hyvä tarjota mediakasvatukseen keskittyvä teemaviikko. Mediakriittisyyden puutteen lisäksi sosiaalisessa mediassa monen "kypsemmän" aikuisen keskustelutaidot ovat hatarat. Rakentavan keskustelun sijaan tarjolla on nokittelua, mustamaalausta ja tahallista väärinymmärtämistä.
Vaikka alustat muuttuvat ja toimintatavat vaihtuvat, ei uutismedian merkitys ole kadonnut. Se on entistäkin tärkeämpi. Disinformaation, mustavalkoisen keskustelun ja valtavan kansainvälisen tietotulvan keskellä riippumattomalle journalismille on suuri tarve. Faktan ja fiktion erottaminen on olennaista. Demokratiaakaan ei ole, jos meillä ei ole valistuneita informaatiolukutaitoisia kansalaisia.
Suomalaisten luotto uutismedioihin on edelleen kova. Luottamuksesta on pidettävä huolta. Riippumaton uutismedia on sitoutunut yhteisiin pelisääntöihin, kuten Journalistin ohjeisiin ja Julkisen sanan neuvostoon.
Nuoria uutismedian sisältö kiinnostaa erityisesti, jos aiheet liittyvät heidän omaan elämäänsä. He myös kaipaavat mediaan lisää oman ikäluokkansa ääntä. Näihin toiveisiin tulee vastata. Lapin Kansa on käynnistämässä useamman lappilaiskoulun kanssa yhteistyötä, mikä osaltaan lisää alueemme lasten ja nuorten läsnäoloa kanavissamme.
Kirjoittaja on päätoimittaja.