Ensimmäinen TET-paikka, työharjoittelu tai kesätyö voi olla nuorelle paljon enemmän kuin merkintä CV:ssä. Se on usein ensimmäinen kohtaaminen työelämän kanssa, mahdollisuus huomata omat vahvuudet sekä joskus myös tärkeä alku tulevalle työuralle.
Samaan aikaan paikalliset yritykset etsivät tulevaisuuden osaajia. Haasteena on kuitenkin usein kysymys: miten nuori ja yritys pääsisivät kohtaamaan toisensa paremmin?
Rovaniemellä tähän haetaan nyt yhdessä ratkaisuja. Tänä keväänä Rovaniemen kaupunki myönsi Likiliikkeelle 10 000 euron toiminta-avustuksen nuorten työllistämismallin käynnistämiseen. Tavoitteena on rakentaa jäsenyritysten kanssa toimintamalli, joka helpottaisi nuorten siirtymistä työelämään ja vahvistaisi samalla paikallista elinvoimaa.
Torstaina 27.8. saman pöydän ääreen kokoontui yritysten, oppilaitosten ja kaupungin toimijoita etsimään käytännön ratkaisuja siihen, miten ensimmäinen askel työelämään voisi olla nuorelle helpompi ja yritykselle sujuvampi.
”Olemme saaneet viestejä nuorilta, että TET- ja työharjoittelupaikkoja on äärimmäisen vaikea löytää. Aloimmekin Likiliikkeen hallituksessa miettiä, mitä me paikallisuutta edistävänä yrittäjäyhteisönä voisimme tehdä asian eteen. Tarvitsevatko yrittäjät kenties enemmän apua vai puuttuuko välistä jokin linkki, jonka avulla nuori ja yritys löytäisivät paremmin toisensa?” kertoo Likiliike Rovaniemi ry:n hallituksen puheenjohtaja Sari Poikajärvi-Mustonen.
”Olisi myös tärkeää, että mahdollisimman moni nuori saisi ensimmäisen työkokemuksensa juuri paikallisessa yrityksessä”, Poikajärvi-Mustonen lisää.
Panostus nuoriin on panostus tulevaisuuteen
Työpajaan osallistunut Rovaniemen kaupungin vt. toimialajohtaja Samppa Määttä näkee Nuorten työpolku Likiliikkeissä -kokonaisuuden vastaavan erittäin ajankohtaiseen tarpeeseen.
”Harjoittelu- tai TET-paikka voi olla nuorelle ensimmäinen askel työelämään. Kun nuori saa hyvän kokemuksen harjoittelusta, se voi johtaa kesätöihin, jopa vakituiseen työhön ja parhaimmillaan siihen, että hän jää rakentamaan tulevaisuuttaan Rovaniemelle. Se on tärkeää koko kaupungin pitovoiman kannalta”, Määttä kommentoi.
Rovaniemen kaupungin strategiassa lapset ja nuoret ovat keskeisessä roolissa. Nuorten kiinnittyminen koulutukseen, työelämään ja yhteiskuntaan nähdään tärkeänä sekä hyvinvoinnin että syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta.
Myös kaupungin työllisyyspalveluissa työelämään tutustuminen nähdään merkittävänä osana nuoren kasvua.
”Työelämä muuttuu koko ajan, joten myös yhteistyön yritysten, oppilaitosten ja työllisyyspalveluiden on kehityttävä. Tärkeintä on pitää vuoropuhelu jatkuvana, jotta pystymme vastaamaan sekä nuorten että työnantajien tarpeisiin”, kommentoi työllisyyspalveluiden palveluvastaava Soile Saastamoinen.
Työllisyyspalveluissa nuoria tuetaan monin tavoin matkalla työelämään. Käytössä ovat esimerkiksi nuorten rekrytointituki, työkokeilu, palkkatuki, kesätyötuki sekä uutena avauksena talvityöseteli, jonka avulla vuosina 2008–2010 syntyneiden työllistymistä halutaan tukea talvikaudella 2026–2027.
”Haluamme madaltaa nuorten kynnystä ottaa ensimmäinen askel työelämään. Siksi tarjoamme erilaisia tukimuotoja niin nuorille kuin työnantajillekin. Uusi talvityöseteli on yksi esimerkki siitä, miten kokeilemme uusia keinoja vastata nuorten omiin toiveisiin.”
Ensimmäinen askel työelämään voi jännittää
30 vuotta alalla toiminut Ounasrinteen peruskoulun opinto-ohjaaja Sinikka Kuukasjärvi-Kanto näkee työssään läheisesti, millaisia tunteita ja ajatuksia hakeminen ensimmäiseen työelämään tutustumiseen (TET) voi nuorissa synnyttää.
”Ensimmäisen TET-paikan hakeminen voi jännittää nuorta paljon. Sitä harjoitellaan kuitenkin samalla tavalla kuin muitakin taitoja: lähdetään liikkeelle kiinnostuksen kohteista esimerkiksi korttien avulla, opetellaan ottamaan yhteyttä puhelimitse ja sähköpostitse työnantajaan ja harjoitellaan kohtamaan uusia ihmisiä. Kaikki työkokemus on nuorelle hyväksi ja askel tulevaisuutta kohti”, Kuukasjärvi-Kanto kertoo.
Opojen käytössä on myös tetpaikka.fi/rovaniemi, joka kokoaa yhteen nuoria ja TET-paikkoja tarjoavia yrityksiä. Palvelussa on mukana jo toistasataa yritystä, ja nuori voi etsiä paikkaa omien kiinnostustensa perusteella.
Kuukasjärvi-Kannon mukaan nuoren puolesta ei kuitenkaan pidä tehdä kaikkea. Myös vastoinkäymiset kuuluvat oppimiseen ja voivat vahvistaa nuoren sinnikkyyttä ja itseluottamusta.
”On ihan normaalia jännittää uuteen paikkaan menemistä. On tärkeintä kannustaa nuorta yrittämään itse ja antaa hänelle kokemus siitä, että ”minähän selviän tästä”, Kuukasjärvi-Kanto muistuttaa.
Työelämän muutos lisää myös jatkuvan vuoropuhelun tarvetta oppilaitosten ja yritysten välillä. Ikäluokkien pienentyessä jokainen nuori on tärkeä tulevaisuuden työvoiman kannalta, samalla kun tekoäly ja uudet teknologiat muuttavat työn tekemisen tapoja.
”Meidän pitää kuunnella työelämän signaaleja oppilaitoksissa ja tietää, millaista osaamista yrityksissä tulevaisuudessa tarvitaan. Ihmisen kohtaamista ei kuitenkaan voi korvata. Ihminen tarvitsee ihmistä, ja tätä tarvitaan työelämässä jatkossakin.”
Ratkaisuja tulevaisuuteen
Työpajapäivän aikana osallistujat pääsivät tunnistamaan nuorten ja yritysten kohtaamisen keskeisiä pullonkauloja ja pohtimaan, millainen yhteistyömalli tekisi TET-nuoren tai ammatillisen koulutuksen opiskelijan vastaanottamisesta yritykselle mahdollisimman helppoa.
”Keskusteluissa nousi esiin myös tarve lisätä ymmärrystä sukupolvien välillä. Nuorten maailma ja työelämä ovat muuttuneet, ja onnistunut kohtaaminen vaatii valmiutta katsoa asioita myös nuoren näkökulmasta”, Poikajärvi-Mustonen kommentoi.
Työpajan lopputuloksena ryhmissä rakennettiin kaksi erilaista mallia, joiden pohjalta työtä lähdetään viemään seuraavaan vaiheeseen tämän vuoden aikana. Tarkoituksena on pilotoida toimintatapaa yhdessä yritysten ja oppilaitosten kanssa sekä selvittää käytännössä, mikä toimii ja mikä ei.
”Työpajapäivästä jäi ennen kaikkea käteen yhteinen näkemys siitä, että nuorten ja yritysten kohtaamista voidaan helpottaa yhteistyöllä.”