Nuoret seu­raa­vat uutisia enemmän so­siaa­li­ses­ta me­dias­ta – “Kaikki nuoret eivät tiedä mikä uutinen on”

Moni nuori on kiinnostunut maailmalla tapahtuvista asioista, ja seuraa uutisia perinteisistä journalistisista medioista. Yhä useammat saavat kuitenkin uutisensa pääosin sosiaalisesta mediasta, jolloin uutis-, informaatio- ja medialukutaito voi jäädä harjaantumatta.

Kuva: Ronja Törmänen

Uutisten seuraaminen sosiaalisen median alustojen kautta on lisääntynyt viime vuosien aikana. Kantar Media oy:n tammikuun 2025 raportin mukaan puolet 13–18-vuotiaista nuorista seuraa uutisia videopalvelu Tiktokin kautta. Monet sosiaalisen median alustat ovat suositumpia uutislähteitä nuorten parissa kuin perinteinen media.

Perinteisellä medialla tarkoitetaan painettuja lehtiä ja uutistahojen verkkosivuilla julkaistuja artikkeleita. Sosiaalisen median uutiset ovat uutistahojen julkaisemia video- tai kuvamuodossa olevia uutisia.

Torniolainen 24-vuotias Jasmin Hynninen kertoo, että seuraa uutisia vain Facebookista ja Tiktokista. Hynninen on tällä hetkellä kotiäiti. Hän ei seuraa uutisia lehdistä, eikä uutismedioiden verkkosivuilta.

Hynninen kokee, että hän on suhteellisen hyvin ajan tasalla maailman tilanteesta, sillä hän seuraa siihen liittyviä uutisia, poislukien sotauutiset, joita hän ei halua nähdä. Rikosuutiset taas kiinnostavat häntä, ja hän keskustelee niistä kavereiden kanssa myös sosiaalisen median ulkopuolella.

Torniolainen Jasmin Hynninen kokee, etteivät kaikki somessa vastaan tulevat uutiset ole yhtä luotettavia. Törmätessään somessa uutiseen, joka vaikuttaa oudolta, hän tutkii aihetta mielellään lisää muista lähteistä ennen kuin muodostaa asiasta mielipiteen.

Kuva: Jasmin Hynnisen kotialbumi

Yhä useammat nuoret törmäävät uutiseen vain somessa

Tutkijatohtori Niina Sormanen teki Jyväskylän yliopiston hankkeessa kyselyn nuorten uutisten seuraamisesta vuosina 2020 ja 2022. Sormanen on nykyään töissä LUT-yliopistossa yhteiskuntatieteiden laitoksessa ja opettaa viestintätieteitä.

Kyselyyn osallistui 15–19-vuotiaita nuoria. Vuonna 2022 38 prosenttia nuorista seurasi uutisia useamman kerran viikossa perinteisestä mediasta ja televisiosta, 20 prosenttia kerran viikossa ja lähinnä digisanomalehdistä, sekä 42 prosenttia vain kerran kuussa.

Sormanen kertoo, että Suomessa nuoret eivät tarkoituksenmukaisesti seuraa uutisia vain sosiaalisesta mediasta, mutta uutisia vähän seuraavat saattavat törmätä uutisiin vain somesovelluksissa.

– Vähän uutisia seuraavat sometörmääjät eivät kuitenkaan useimmiten mene lukemaan uutisjuttua media sivuilta, vaan saattavat nopeasti noteerata sen otsikon ja sisällön.

Tutkimustulosten mukaan ne nuoret, jotka seuraavat uutisia säännöllisesti perinteisestä mediasta, seuraavat niitä aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa.

Kaikki someuutiset eivät ole yhtä luotettavia

Sormanen kertoo, että journalistisen median tuottamia sosiaalisen median videojuttuja seuraamalla voi saada hyvän ja riittävän käsityksen maailmasta. Esimerkiksi MTV Uutiset, Yle ja Helsingin Sanomat tekevät uutisista lyhyitä videoita Tiktokiin. Vain nuorille suunnattua sisältöä seuraamalla ymmärrys yhteiskunnasta voi kuitenkin vääristyä, mutta nuoret ovat ylipäätänsäkin kiinnostuneet itseään koskevista uutisista enemmän.

– Yksi huolestuttavimmista asioista nuorten nykyisessä uutisten seuraamisessa, jonka olen haastattelujeni myötä huomannut on se, että kaikki nuoret eivät tiedä mikä uutinen on.

Sormasen mukaan osa nuorista ei ymmärrä journalistien tekemien uutisten ja sosiaalisen median itsenäisten sisällöntuottajien raportoinnin eroa. Journalistiset mediat tuottavat tarkistettua tietoa ohjeiden ja säädösten mukaan, kun taas somen sisällöntuottajat eivät takaa faktojen tarkistusta. Nuoret voivat saada niiden kautta epävarmaa tietoa ja pahimmillaan mis- tai disinformaatiota.

– Muutoin en pidä sosiaalisen median aiheiden ja somevaikuttajien seuraamista huonona, jos ymmärretään heidän motiivinsa ja erotetaan luotettavista journalistisista mediatoimijoista.

Jasmin Hynninen tiedostaa itsekin tarpeen olla kriittinen sosiaalisessa mediassa vastaantulevien uutisten kanssa.

– Jos näkemäni uutinen ei ole virallisen uutistahon julkaisema, en luota siihen täysin, ja tutkin aihetta mielelläni myös muista lähteistä, Hynninen kertoo.

Hynninen sanoo, että hänen mielestään sellaiset mediat eivät vaikuta luotettavilta, joiden aihepiiri pyörii suurimmaksi osaksi julkisuuden henkilöiden ja asioiden liioittelun ympärillä.

Uutistenlukutaitoa tulisi pitää yllä

Hyvä uutistenlukutaito on yhteydessä uutisia aktiivisesti seuraaviin nuoriin ja perinteisen journalistisen median seuraamiseen. Nuorilla, jotka seuraavat uutisia vähemmän, on muita heikompi uutistenlukutaito.

– Tutkimukset myös osoittavat, että uutisia paljon seuraavat nuoret välittävät enemmän tiedon oikeellisuudesta ja misinformaation tarkastuksesta kuin vähän uutisia seuraavat, tutkija Niina Sormanen sanoo.

Sormanen toivoo, että nuoret lukisivat uutisia myös tekstimuodossa, sillä se on merkittävä tekijä informaatio- ja medialukutaidon kannalta. Uutisten ja journalististen medioiden seuraaminen on olennaista myös yhteiskunnan kannalta.

– Ilman uutis-, informaatio- ja medialukutaitoa moni nuori on pulassa sosiaalisen medianinformaatiotulvan kanssa nyt ja todennäköisesti myös aikuisena.

Nina Sormanen työskentelee tutkijatohtorina LUT-yliopistossa. Sormasen mukaan uutisvideoiden katselun lisäksi nuorten olisi hyvä myös lukea uutisia, jotta lukutaito kehittyisi.

Kuva: Aleksi Sormanen