Onnettomuudet: Mal­mi­ju­na suistui jälleen rai­teil­taan

Kuvagalleria: Pidetyn kiek­koe­ro­tuo­ma­rin ura päättyi Ro­va­nie­mel­lä

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Pääkirjoitus

Na­to-jä­se­nyys ja DCA-so­pi­mus tar­joa­vat elin­tär­keää li­sä­pe­lo­tet­ta ar­vaa­mat­to­man Venäjän suun­taan – Lapille ne tie­tä­vät myös lisää so­ta­har­joi­tuk­sia

Rovajärven ampuma-alueella nähdään yhä enemmän Nato-joukkojen harjoituksia.
Rovajärven ampuma-alueella nähdään yhä enemmän Nato-joukkojen harjoituksia.
Kuva: Iiro Kerkelä
Pääkirjoitus // 23.10.2023

Sodat ja terrorismi hallitsevat globaalia uutiskenttää, eikä toivon pilkahdustakaan rauhasta Ukrainassa tai Lähi-idässä ole näkyvissä, pikemminkin päinvastoin. Riski kriisien laajenemisesta kasvaa sitä mukaan, kun sotiminen jatkuu ja vihanpito syvenee.

Lappi on kaukana tappotantereista, mutta sotimisen seuraukset näkyvät jo täälläkin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ajoi Suomen Naton jäseneksi. Parhaillaan Suomi neuvottelee puolustusyhteistyösopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa, mikä syventää entisestään sotilaallista länsisuhdettamme (LK 13.10.).

Pohjois-Suomen ja erityisesti Lapin sotilastukikohdilla – Jääkäriprikaatilla ja Lapin lennostolla sekä Rovajärven ampuma-alueella – on merkittävä rooli Naton puolustuksessa, mikä tulee näkymään myös Defence Cooperation Agreement-sopimuksessa (DCA).

DCA on kahdenkeskeinen sopimus, jonka Yhdysvallat on solminut jo 23 Nato-maan kanssa. Pohjoismaista joukkoon kuuluvat Norja ja Tanska, tulevan Nato-maan Ruotsin kanssa neuvottelut ovat meneillään.

DCA antaa Yhdysvaltojen asevoimille esteettömän mahdollisuuden käyttää Nato-maan maaperää ja tukikohtia, kuten tiettyjä lentokenttiä ja satamia, harjoitteluun ja sotamateriaalin varastointiin. Sopimuksen keskeinen tavoite on määritellä yhteistyön rajat etukäteen, jotta puolustusyhteistyö sujuisi mahdollisimman saumattomasti kriisitilanteessa.

DCA:ssa voidaan sopia myös esimerkiksi Naton pysyvien monikansallisten toimintojen, kuten alueellisen komentokeskuksen tai arktisen alueen osaamiskeskuksen sijoittamisesta Suomeen. Sen sijaan ydinaseita tänne ei olla tuomassa, eikä Naton tai Yhdysvaltojen suunnalta ole niitä edes tyrkytetty.

Konkretiaa Lapin uudelle sotilasajalle tuovat F-35-hävittäjät, joista ensimmäiset sijoitetaan Lapin lennostoon. Rovaniemelle on jo alettu rakentaa tiloja uusille koneille.

On mahdollista ja jopa todennäköistä, että Lapin sotilasinfraa hyödynnetään jatkossa Yhdysvaltojen sotatarvikkeiden varastoinnissa. Jenkkiarmeijaa kiinnostaa myös entistä laajempi harjoittelu läntisen Euroopan suurimmalla ampuma-alueella.

Kiinnostuksen syy löytyy heti itärajan takaa. Venäjällä on tärkeitä sotilastukikohtia Kuolassa, minne Kreml on sijoittanut myös ydinaseita.

Sotilaallisen yhteistoiminnan laajeneminen ja syveneminen huolettanee monia lappilaisia. Huoleen onkin aihetta, muttei Naton, eikä Yhdysvaltojen takia.

Arvaamattoman aggressiiviseksi kansainvälisten sopimusten sarjarikkojaksi paljastunut Venäjä on uhka lännelle ja erityisesti rajanaapureilleen – on aina ollut ja tulee aina olemaan. Nato ja DCA toimivat oman, vahvan armeijamme rinnalla lisäpelokkeena idän suuntaan ja vahvistavat merkittävästi turvallisuuttamme.

P.S.

DCA-neuvottelujen ennakoidaan päättyvän ensi vuonna, jonka jälkeen eduskunnan on hyväksyttävä sopimus. Asiasta ei ole käyty juuri julkista keskustelua, mistä voisi päätellä, että DCA:lla on sekä kansan että kansanedustajien vankka tuki takana samaan tapaan kuin Nato-jäsenyydelläkin. Hallitus ja muutkin poliittiset päättäjät – ehkä vasemmistoliiton muutamaa kansanedustajaa lukuun ottamatta – ovat antaneet ymmärtää, että Suomi on valmis sotilaalliseen yhteistyösopimukseen Yhdysvaltojen kanssa. Ajat ovat totisesti muuttuneet.