Onnettomuus: Au­toi­li­ja törmäsi ala­ikäi­seen pyö­räi­li­jään Iva­los­sa ja pakeni pai­kal­ta

Sää: Harmaa loska väistyy pian - ensi viikon hiih­to­lo­ma­lai­sil­le lu­va­taan jo au­rin­koi­sem­pia hiih­to­ke­le­jä

Pääkirjoitus

Mo­ni­puo­li­nen elin­kei­no­ra­ken­ne on paras turva ja tae Lapin kas­vul­le ja ke­hi­tyk­sel­le – korona opetti, että vain yhden tu­ki­ja­lan varaan ei kannata ra­ken­taa

Kittilässä kaivos toimii ongelmitta rinta rinnan matkailukeskuksen kanssa.
Kittilässä kaivos toimii ongelmitta rinta rinnan matkailukeskuksen kanssa.
Kuva: Jussi Leinonen
Pääkirjoitus // 5.6.2023

Vaikka matkailulla on iso merkitys Lapille ja elinkeino on koronan jälkeen jälleen vahvassa kasvussa, se ei kykene yksin pitämään laajaa maakuntaamme asuttuna ja elinvoimaisena. Pelkän matkailun varassa elävä Lappi olisi hiljainen ja autio, mikä saattaisi lämmittää etelästä tänne erästelemään pistäytyvien turistien, muttei lappilaisten mieltä.

Innokas urheilukalastaja, näyttelijä Jasper Pääkkönen kuulunee kyseiseen erästelyporukkaan. Näin voisi päätellä miehen Facebook-kirjoituksesta, missä hän näkee "taloudellisesta vinkkelistä " pohjoiselle kaksi vaihtoehtoista, toisensa pois sulkevaa tulevaisuuskuvaa – kaivosteollisuuden tai luontomatkailun Lapin – jotka "eivät mahdu samalle alueelle".

Pääkkösen valinta on luontomatkailu. Ei tosin nykyisen kaltainen "massaturismi", vaan ympäristöarvoja paremmin kunnioittava matkailu eli juuri se, jollaista hän puuhaa Inarijärven Nanguniemeen.

Mustavalkoisen some-vastakkainasettelun voisi ohittaa olankohautuksella, asioista tietämättömän henkilön avautumisena. Lapin kauppakamari ei näin tehnyt, vaan kutsui Pääkkösen pohjoiseen. Ohjelmassa lienee ainakin kaivosretki.

Sillä tuskin on kutsujan toivomaa vaikutusta henkilöön, joka kulkee kaikesta päätellen omia ideologisia polkujaan.

Tuoreen suhdannekatsauksen mukaan Lapin vahvimmat erikoistumisalat ovat kaivostoiminta, matkailu ja metsätalous. Ylivoimaisia ykkösiä ovat kaivostoimintaa palveleva toiminta ja metallimalmien louhinta.

Maakunnan yritysten liikevaihto oli 2022 reilut 18,4 miljardia euroa, josta teollisuuden osuus on 59 prosenttia. Lukuun sisältyy kaivostoiminta. Matkailun – majoitus- ja ravitsemustoiminta sekä muut matkailupalvelut – osuus liikevaihdosta on kuusi prosenttia.

Teollisuus työllistää reilut 6 300 lappilaista. Seuraavana tulevat liike-elämän palvelut (5 730 henkilötyövuotta), kauppa (5 070) ja rakentaminen (4 260). Matkailuun luettavat toimialat työllistävät nekin yhteensä lähes 5 500 lappilaista.

Lapin elinkeinorakenteen monipuolisuus voi yllättää muutkin kuin Pääkkösen. Pohjoinen ei nojaa vain yhteen elinkeinoon. Tämä on vahvuutemme silloin, kun yksi tukijalka pettää, kuten pandemian aikana kävi matkailulle.

Viimeistään korona opetti lappilaisille, että monipuolinen elinkeinorakenne on paras turva ja tae maakunnan kasvulle ja kehitykselle.

Lapissa on onnistuttu siinä, mitä Pääkkönen pitää mahdottomana – matkailun ja kaivosten rinnakkaiselossa. Paras esimerkki on Kittilä, missä yksi maan suurimmista turistikeskittymistä toimii kaivoksen naapurissa.

Tämä ei onnistuisi ilman tiukkaa lupapolitiikkaa, jolla varmistetaan, ettei ympäröivä luonto vahingoidu kummankaan elinkeinon toimesta kestämättömällä tavalla.

P.S.

Lapin työpaikoista kaksi kolmesta on yksityisellä ja yksi kolmesta julkisella – kunta ja valtio – puolella. Suurimmat työllistäjät ovat terveys- ja sosiaalipalvelut, jalostus, liike-elämän palvelut sekä kauppa, missä maakunta ei juuri eroa muusta Suomesta. Suurin ero löytyy viennistä. Lapin teollisuus tuottaa seitsemän prosenttia Suomen viennistä, vaikka täällä asuu vain kolme prosenttia maan väestöstä. Viennin osuus olisi vieläkin isompi, jos siihen laskettaisiin mukaan kansainvälinen matkailu. Näin Lappi elättää muuta Suomea.