Hyvinvointialueiden talousahdinko on herättänyt keskustelua siitä, olisiko alueille pitänyt antaa verotusoikeus sen sijaan, että ne saavat rahansa valtiolta. Maakuntavero oli alun perin sote-paketissa, mutta putosi sieltä, kun Marinin hallituksen pääpuolueet kääntyivät sitä vastaan.
Taloustieteen professori Janne Tukiainen pitää tätä sote-uudistuksen suurimpana virheenä. "Alueet olisivat verotusta kiristämällä voineet kerätä lisää rahaa palveluiden tuottamiseen. Samalla asukkaat olisivat voineet arvioida paremmin sitä, miten aluevaltuutetut hoitavat tehtäviään ja kohtaavatko alueen palvelut ja verotaso toisiaan", hän sanoo (LK 23.10.) ja näkee sotessa voimakkaan vapaamatkustamisen kannustimen.
"Alueilla on kannustimensa maksimoida menojaan, koska ne tietävät, ettei valtio voi olla tulematta apuun (jos rahat ovat loppu)."
Tukiaisesta valtiorahoitus ei ole kestävää, kuten ei sekään, että kaikki raha tulisi maakuntaverona, onhan alueiden veronmaksukyky vaihteleva. Hän kannattaa kahden mallin yhdistelmää.
Marinin hallitus ajoi maakuntaveroa, koska sen katsottiin kannustavan alueita tehokkaaseen taloudenpitoon.
Keskustan kanta muuttui keväällä 2021 parlamentaarisen komitean selvityksen myötä. Siinä todettiin, että uusi vero voi kasvattaa alueiden välisen veroeron jopa 11 prosenttiyksikköön. Kansa saisi samanlaista sote-palvelua kaikkialla, mutta maksaisi siitä eri hinnan. Vähäväkisiä maakuntia uhkasi veroasteen jyrkkä nousu.
Komitea olisi estänyt eriytymisen valtion tasausjärjestelmällä, mutta se soti keskustasta veron alkuperäistä tarkoitusta vastaan. Marinin hallitus hyväksyi sote-uudistuksen kesäkuussa 2021 ilman veroa, jonka valmistelua jatkettiin. Pian myös sdp päätyi vastustamaan veroa, josta vain vasemmistoliitto ja vihreät pitivät kiinni loppuun asti.
Kokoomus ja perussuomalaiset olivat jo tuolloin maakuntaveroa vastaan ja ovat yhä – sitä on turha etsiä Orpon hallituksen ohjelmasta.
Lapissa ei surtu tuolloin maakuntaveron kuoppaamista. Täällä pelättiin veron johtavan – tasausjärjestelmästä huolimatta – jo ennestään kireän verotuksen kiristymiseen. Se olisi heikentänyt entisestään muuttotappiomaakunnan vetovoimaa. Sote-palveluiden kulut ovat Lapissa suuret ja tulopohja muuta maata heikompi.
Oman veron perään ei ole haikailtu myöhemminkään, vaikka verolla olisi kieltämättä hyvätkin puolensa. Jos rahan käytöstä päättävät päättäisivät myös rahoituksen tasosta, heiltä ei kuluisi energiaa syyllisten etsintään.
On mahdollista ja jopa luultavaa, ettei maakuntaveroa ole haudattu lopullisesti. Näin päätteli aikoinaan myös komitea, joka piti veroa perusteltuna siinä vaiheessa, kun maakunnat saavat lisää tehtäviä. Tosin niitä ei liene luvassa ennen kuin sote-uudistus on täysin valmis, mihin voi kulua vielä vuosia, ellei vuosikymmeniä.
P.S.
Hyvinvointialuejohtajat kautta maan vaativat Orpon hallitusta höllentämään Marinin hallituksen laatimaa alijäämäaikasääntöä, jonka mukaan alueiden on katettava 2023 ja 2024 alijäämänsä 2026 mennessä lakkautuksen uhalla (MT-gallup 23.10.). Hallitus on torjunut vaatimukset, mikä on pakottanut alueet säästöihin. Yt-neuvottelut ja sote-toimipisteiden karsinta ovat säikäyttäneet säännön säätäjät – nykyisen opposition – ja erityisesti keskustan. Sen katumusharjoituksen nopeus etsii vertaistaan poliittisesta historiastamme.