Pääkirjoitus: Suomen Pi­sa-tu­lok­set ovat las­ke­neet jo lähes koko 2000-lu­vun ajan – häm­mäs­tyt­tä­vin­tä il­miös­sä on se, ettei kor­jaus­lii­ket­tä ole on­nis­tut­tu te­ke­mään

Katso kuvat: Näin lap­pi­lai­set edus­ti­vat Pre­si­den­tin­lin­nas­sa

Puolustusvoimat: Ken­raa­li­kun­nas­sa vain yksi ylennys – katso tästä kaikki ylen­nyk­sen saaneet Lapissa

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Lu­ki­jal­ta: Ou­nas­joen vedet ei ongelma Ro­va­nie­mel­lä

Korkein mitattu virtaama Ounasjoelta on 1 600 kuutiota/sekunti, mutta Kemijoelta lähes vuosittain noin 3 000 ja Kemijoen huipputulvissa jopa yli 5 000 kuutiota/sekunti. Vahinkoraja Rovaniemellä on 4 000 kuutiota/sekunti. Ounasjoki on erillislailla suojeltu, joten vesistöön rakentaminen on lähes mahdotonta. Sitä vastoin Kemijoen vesien pidättäminen sopivaan paikkaa ei ole.

Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi Vuotos-hankkeen kyseenalaisin perustein. Hallinto-oikeus perusteli päätöstään ”arvojen muutoksella”. Arvojen muutos-asia ei kuulunut oikeudelle lainkaan, koska eduskunta oli vain muutama vuosi aikaisemmin käsitellyt tapausta, eikä ollut nähnyt mitään arvojen muutosta. Arvojen muutos kuuluu eduskunnan käsiteltäviin asioihin, ei oikeudelle. Korkein hallinto-oikeus ei hyväksynyt ”arvojen muutos”-perustetta, muttei muuttanut Vaasan päätöstä. Näin päättyi Vuotoksen tarina.

2015 hyväksytty tulvasuojelusuunnitelma esitti 30 prosenttia Vuotosta pienempää Kemihaaran allasta, joka olisi voinut pidättää noin miljoona kuutiota tulvavesiä. Se olisi leikannut tulvaa Rovaniemellä noin 1,5 metriä.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.