Kannanotto: Por­mes­ta­ri ei innosta kaikkia Enon­te­kiöl­lä – vii­si­tois­ta val­tuu­tet­tua vaatii, ettei por­mes­ta­ria edes har­kit­tai­si

Historia: Pi­ka­luis­te­lun kul­tai­set vuodet osuivat 1960-lu­vul­le – Lapin Lukko oli ai­koi­naan Suomen joh­ta­via luis­te­lu­seu­ro­ja ja kas­vat­ti monta olym­pia­edus­ta­jaa

Koronarajoitukset: Ko­ro­na­mi­nis­te­ri­työ­ryh­mä pidensi ruo­ka­ra­vin­to­loi­den au­ki­olo­ai­ko­ja kol­mel­la tun­nil­la – mi­nis­te­reil­lä haluja jatkaa ra­joi­tus­ten ke­ven­tä­mis­tä myös esi­mer­kik­si teat­te­reis­sa ja kun­to­sa­leil­la

Lou­nais-Lap­pi kysyi Me­ri-La­pin kun­nan­joh­ta­jil­ta, että miten meillä menee

Väestön väheneminen huolettaa, mutta alueen positiivinen ”pöhinä” saa innostumaan

Taina Nuutinen-Kallio
Taina Nuutinen-Kallio
Kuva: Tuulikki Kourilehto
1. Mitä hyvää kunnassanne/kaupungissanne tapahtui vuonna 2021
2. Mitä vaikeuksia kunnassanne/kaupungissanne oli 2021?
3. Vuoden 2022 näkymät kunnassa/kaupungissa.
4. Kunnan/kaupungin investoinnit/säästökohteet?
5. Jos voisit muuttaa YHDEN asian kunnassasi/kaupungissasi, mikä se olisi?
Kemi. Metsä Fibren ympäristön maisema on muutoksen tilassa.
Kemi. Metsä Fibren ympäristön maisema on muutoksen tilassa.
Kuva: Anssi Jokiranta

Kemi: Haasteita ja positiivista pöhinää

Asukasluku 2020: 20500 2021: 20030 Veroprosentti 21,75

Matti Ruotsalainen, kaupunginjohtaja

1. Paikallisesti ja kansallisesti erittäin merkittävä Metsä-Fibren investointipäätös sekä päätös liikuntahallin rakentamisesta olivat suurimmat pitkän tähtäimen positiiviset asiat.

2. Stora Enson päätös lakkauttaa Veitsiluodon tehdas oli mykistävä ja siihen sopeutuminen tulee olemaan pitkällinen haaste.

3.Vuosi 2022 näyttäytyy tässä vaiheessa hyvin haasteelliselta; talouden tasapainotus, Veitsiluodon tehdasalueen tulevaisuuden kehittyminen ja hyvinvointialueeseen siirtyminen ovat kaikki yksinäänkin merkittäviä alueita niin Kemille kuin Meri-Lapille ylipäätään, toisaalta Metsä-Fibren rakentaminen vilkastuttaa koko Meri-Lappia ja tuottaa positiivista pöhinää laajalti.

4. Kaupungin käyttötalouden tasapainotus on ensisijaista ja välttämätöntä, mutta ei ylitsepääsemätöntä, jos niin halutaan.

5. Vahvistaisin positiivisten asioiden esille tuomista, myös sosiaalisen median keskusteluissa.

Jussi Saarela
Jussi Saarela
Kuva: Suvi Pirinen

Keminmaa: Osallistaminen jäi vähälle

Asukasluku 2020: 7984 2021: 7901 Veroprosentti 21,21


Hannele Matinlassi, vs. kunnanjohtaja


1.Koronatilannetta saatiin hoidettua mallikkaasti. Suuret investoinnit, kunnanviraston peruskorjaus ja Rajakankaan yrityspuisto, sekä pienemmät kuntalaisten ja henkilöstön hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävät investoinnit toteutettiin. Kunta kehitti toimintaansa ja palveluitansa useiden hankkeiden avulla. Keminmaa toimii Kemin ja Simon kanssa äkillisen rakennemuutoksen aiheuttaman tilanteen parantamiseksi henkilöiden, yritysten ja kuntien elinvoiman takaamiseksi ja parantamiseksi.

2. Kuntalaisten osallistaminen jäi koronan vuoksi vähälle.

3. Vuonna 2022 satsataan palveluihin niin sivistys- kuin hyvinvointipalveluissakin. Suurimmat investoinnit ovat vanhustentalojen B-talon uudisrakentamisen suunnittelu ja mahdollisesti rakentamisen aloittaminen sekä Rajakankaan alikulun suunnittelu yhdessä Väyläviraston kanssa Laurila-Tornio -radan sähköistämisen yhteydessä. Kouluja ja varhaiskasvatusyksiköitä korjataan. Kunnassa laaditaan uusi kuntastrategia. Hyvinvointialueen tulemiseen valmistaudutaan ja elinvoimaa parannetaan palvelujen ja elinkeinoelämän kehittämisen avulla. Kuntaa markkinoidaan, vahvuuksia tuodaan esille.

4. Suurimmat käynnistyvät investoinnit ovat vanhustentalojen B-talon uudisrakentamisen suunnittelu ja mahdollisesti rakentamisen aloittaminen sekä Rajakankaan alikulun suunnittelu yhdessä Väyläviraston kanssa Laurila-Tornio -radan sähköistämisen yhteydessä. Kouluja ja varhaiskasvatusyksiköitä korjataan. Lassilan urheilukenttä ja Hoijakan leikkikenttä perusparannetaan.  Monitoimihalliasiaa selvitetään ja valmistellaan.

5. Asukkaiden ja yritysten määrä nousisi.

Simo. Nelostien Karsikon eritasoliittymä valmistui viime syksynä.
Simo. Nelostien Karsikon eritasoliittymä valmistui viime syksynä.
Kuva: Jussi Saarela

Simo: Kuntaan muutti lapsiperheitä

Asukasluku 2020: 2950 2021: 2925 Veroprosentti 22

Vivi Marttila, kunnanjohtaja

1. Lapsiperheitä on muuttanut kuntaan. Asukasluvun putoaminen hidastunut ja kääntyi kesällä jopa pienoiseen kasvuun. Leuannokan merenrannan asuntoalueen kaavoitus aloitettiin ja Tornatorilta ostettiin lisää maata. Karsikon eritasoliittymä valmistui. Sarvisuon 27 voimalan tuulipuisto valmistuu. Työllisyys pysyi hyvällä tasolla. Korona pysyi aisoissa eikä laajoja tartuntaryppäitä eikä altistumisia tullut.

2. Sote-kustannusten jatkuva kasvu. Simojoen yleiskaavan viivästyminen valitusten vuoksi. Veitsiluodon lakkautus. Lapsimäärän lisääntymisen myötä varhaiskasvatuksessa positiivista tilanahtautta ja tarvittiin lisäyksiköitä.

3. Valoisat näkymät vuoteen 2022. Leuannokan kaavoitus etenee ja valmistuu 2022. Asukasluku pysyy ja asukkaat tyytyväisiä. Hyvät sote-palvelut saavat jatkoa ja yhteistyö Oulunkaaren ja Lapin hyvinvointialueen kanssa saadaan järjestymään. Teollisuusalueen sekä Lyypäkin ja Leilisuon tuulipuistojen kaavoitus etenee. Ranuantie-Onkalo-Vt4 eritasoliittymä rakennetaan

4. Investoinnit: Simon uuden alakoulun suunnittelu, Simojokisuun pääväylän ruoppaus, Malinin kaatopaikan peittäminen ja Aseman pesäpallokentän parannus.

Säästökohteet: Käyttömenoissa niukka linja jatkuu.

5. Simon alakoulurakennus olisi hyväkuntoinen.

Tervola. Kätkävaaran aluetta kehitetään edelleen.
Tervola. Kätkävaaran aluetta kehitetään edelleen.
Kuva: Taina Nuutinen-Kallio

Tervola: Kuntaan uusia työpaikkoja

Asukasluku 2022: 2925 2021: 2877 Veroprosentti 20,00

Mika Simoska, kunnanjohtaja

1. Tervolan alueelle tehtiin ja julkistettiin isoja investointeja etenkin puuteollisuuteen. Investointien myötä Tervolaan on syntynyt tai syntymässä merkittävästi uusia työpaikkoja. Lisäksi yritysperustanta on väkilukuun suhteutettuna pysynyt vilkkaana. Suureen suosioon noussut Kätkävaaran luontopolku kunnostettiin ja samalla opasteisiin lisättiin digitaalisuutta hyödyntäviä AR-ominaisuuksia, joka mahdollistaa luontopolun entistä paremman hyödyntämisen muun muassa esteettömyyden osalta.

Tervolan kuntabrändi uudistettiin ja jatkossa olemme pieniä, mutta ämpäripäisiä. Tervolalainen ämpäripäisyys tarkoittaa ennen kaikkea ennakkoluulotonta ongelmanratkaisua ja optimistista suhtautumista.

2. Korona toi omat haasteensa kunnan palvelujen järjestämiseen, mutta sitoutuneen henkilöstön ansiosta palvelut on saatu järjestettyä edelleenkin laadukkaasti. Työvoimapula on hidastanut yritysten kasvua, sama tilanne on myös heijastunut kuntaan esimerkiksi sijaisten saatavuus erityisesti sote-sektorille on ollut haastavaa.

3. Vuosi 2022 tulee olemaan nykymuotoisen kunnan viimeinen vuosi, koska sote-uudistuksen myötä merkittävä osa kunnan peruspalveluista siirtyy hyvinvointialueiden hoidettavaksi. Sote-uudistuksen valmistelutyö tulee sitomaan kunnan resursseja tämän vuoden aikana. Lisäksi sote-uudistukseen liittyy edelleen paljon avoimia kysymyksiä esimerkikso tukipalveluiden tuottamisen osalta, joten tulevien vuosien suunnittelu on haastavaa puuttuvien linjausten vuoksi.

Tervolaan tehdään isoja yritysinvestointeja myös vuoden 2022 puolella, ja ne tuovat positiivisia vaikutuksia koko kuntaan.

4. Vuoden 2022 merkittävin investointikohde on terveyskeskuksen laajennusosa, jonka kustannusarvio on noin 3 miljoonaa euroa. Lisäksi kunta jatkaa kunnan viihtyisyyteen panostamista esimerkiksi monikäyttöreitistön rakentamisella ja jatkamalla Kätkävaaran lähivirkistysalueen kehittämistä.

5. Meillä Tervolassa asiat ovat todella hyvin ja tätä meidän kaikkien tulisi nykyistä enemmän arvostaa. Asioita voidaan aina yhdessä kehittää ja parantaa.

Tornio. Juhlavuottaan viettäneen Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.
Tornio. Juhlavuottaan viettäneen Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.
Kuva: Taina Nuutinen-Kallio

Tornio: Talous vahvistunut

Asukasluku 2020: 21 467 2021: 21 335 Veroprosentti 21

Jukka Kujala, kaupunginjohtaja


1. Tornio 400 juhlavuosi kaikkine tapahtumineen. Laurila-Tornio-Haaparanta ratayhteyden rahoituksen varmistuminen ja hanketyön käynnistäminen. Osallistavan budjetoinnin käyttöönotto.

2. Koronan tuomat rajoitukset rajayhteisön asukkaiden ja yrityksien jokapäiväiseen elämään. Osaavan työvoiman saatavuus.

3. Vuoteen 2022 lähdetään suhteellisen rauhallisin mielin. Kaupungin talous on vahvistunut ja tämä on ollut havaittavissa vuoden 2021 verotuloissa ja 2022 tuloveroennusteessa.

Uusia asumiseen kaavoitettuja alueita otetaan käyttöön ja yritystoiminnalle ollaan kaavoittamassa Kromilaakson toista vaihetta. Tornio kiinnostaa yrityksiä investointikohteena ja uusia avauksia voidaan odottaa eri toimialoilla. Matkailupalveluiden kehittämistyö alkaa konkretisoitua toimenpiteinä yhdessä Haaparannan kanssa.

4. Rajakartanon talotekniikan uusiminen. Uuden kirjastoauton hankinta. Kivirannan koulun vesikaton ja viemäriverkon saneeraus. Suensaaren palvelukeskuksen vesikaton muutostyö.

5. Väestönkehityksen suunnan kääntäminen ylöspäin.