-

Lin­joil­la, Skeidan kel­la­ris­sa ja Lillin Pubissa – täl­lai­nen oli Tommi Lii­ma­tan Ro­va­nie­mi 1990–1996

Muusikko ja kirjailija Tommi Liimatta kertoo Rovaniemen-vuosistaan ja Absoluuttisen Nollapisteen synnystä 748-sivuisessa Rollo-kirjassa. Uusi Rovaniemi sijoitti kirjan keskeisimmät tapahtumapaikat kartalle.

Muusikko ja kirjailija Tommi Liimatta kertoo Rovaniemen-vuosistaan ja Absoluuttisen Nollapisteen synnystä 748-sivuisessa Rollo-kirjassa. Uusi Rovaniemi sijoitti kirjan keskeisimmät tapahtumapaikat kartalle.

"Palsa en ollut, en Mukka enkä Liksom, mutta Liimataksi saattaisin tulla.”

Koti

1. Näädänpolku 6 

Tommi Liimatta muutti vanhempiensa kanssa Pietarsaaresta Rovaniemelle lauantaina 14.7.1990. Hän oli silloin 14-vuotias.

Liimatta saapui Näädänpolku 6 C 13:n eteen kello 15.13.

”Nyt olemme rovaniemeläisiä”, Liimatta kirjoitti illalla päiväkirjaan.

Uusi koti oli 60-neliöinen kaksio vuonna 1978 valmistuneessa rivitalossa.

Tommi Liimatta vuonna 1998.
Tommi Liimatta vuonna 1998.
Kuva: Veikko Aitamurto

”Sain ainoan makuuhuoneen, jonka panin kahdessa päivässä järjestykseen: sänky, kirjahylly, säkkituoli ja kaksi kirjoituspöytää, toisella Rheinmetall-kirjoituskone ja laudasta rakentamani kasettihylly, toisella Commodore 64 -kotimikro. Kirjahyllyssä sarjakuvat, vinyylit ja Silver-pakettistereo. Seinänauloissa roikkui Applause-sähkökitara ja kaksi nylonia, Hondo ja Landola.”

Keväällä 1996 Liimatta kirjoitti niin paljon, että Rheinmetall vuodelta 1958 hajosi. Saman kevään aikana hän kirjoitti hajalle myös kaksi matkakirjoituskonetta.

Liimatta asui Näädänpolulla 28.6.1996 saakka, jolloin hän muutti tyttöystävänsä kanssa Tampereelle.

”Puoli  kahdeltatoista ohitimme Esso Reissumiehen. Pian sen jälkeen ylitimme maalaiskunnan rajan ja olimme tukevasti matkalla.”

-
Kuva: Jussi Leinonen

Treenipaikat

2. Näädänpolku 5

Absoluuttisen Nollapisteen ensimmäinen treenipaikka syntyi rumpali Tomi Krutsinin kodin autotalliin. Ensimmäiset soittoharjoitukset pidettiin Krutsinin terassilla 2.8.1991, sillä talli oli maalattu eikä maali ollut ehtinyt kuivua.

Yhtye oli vielä nimetön. Tommi Liimatan äiti ehdotti, että bändin nimeksi laitettaisiin Tajuttomat.

Ensimmäisestä soittokerrasta ei säilynyt äänitettä, sillä harjoitukset nauhoitettiin puhkikuluneelle kasetille.

”Historiallisen ensisoittomme tallennus epäonnistui, ja vastoin tapojani heitin nauhan roskiin.”

Joulukuussa 1992 Absot joutuivat jättämään tallin, kun Krutsinit muuttivat keskustaan.

3. Varastotie

Maaliskuussa 1993 Absot löysivät uuden treenipaikan Varastotieltä. Vuokra 40 neliön tilasta oli 300 markkaa kuukaudessa.

4. Skeidan kellari  

Absot muuttivat ”Homekellarista” ”Toriskeidan kellariin” 21.8.1994. Torikeitaan kellarista tuli Absojen viimeinen treenipaikka Rovaniemellä.

Absoluuttinen Nollapiste Torikeitaan treenitilassa vuonna 1995. Tomi Krutsin (vas.), Tommi Liimatta, Teemu Eskelinen, Aake Otsala ja Aki Lääkkölä.
Absoluuttinen Nollapiste Torikeitaan treenitilassa vuonna 1995. Tomi Krutsin (vas.), Tommi Liimatta, Teemu Eskelinen, Aake Otsala ja Aki Lääkkölä.
Kuva: Outi Torvinen

Koulut

5. Korkalovaaran yläaste

”Tommi, Liima abessiivissa.” Näin Liimatta esitteli itsensä, kun hän aloitti 8. luokan Korkalovaaran yläasteella 16.8.1990. Jo ensimmäisenä päivänä Tommi tutustui Aki Lääkkölään, Absojen tulevaan kitaristiin, ja Matti Kettuseen, josta tuli Absojen ensimmäinen basisti.

Seuraavana vuonna erään fysiikan tunnin jälkeen Matilla oli ehdotus bändin nimeksi: Absoluuttinen nollapiste.

”Maistelimme nimeä: kylläkin pitkä mutta mieleenjäävä, aakkosten alussa heti Abban jälkeen ja synonyymi ehdottomuudelle, jos sen niin halusi lukea.”

Bändi kastettiin sunnuntaitreeneissä 25.8.1991.

Koulun joulujuhlissa 1991 Absojen biisi esitettiin ensimmäistä kertaa julkisesti. Ärsyke-niminen kokoonpano esitti kappaleen Vain vapaapäivinä ihmisillä on oikeus valvoa pitkään.

Absojen ensimmäisen demon julkaiseminen tapahtui koulussa 18.5.1992. Opettaja Timo Uusitalo kopioi opettajanhuoneessa demokasetteihin 23 kantta.

Rantavitikan lukio

Tommi Liimatta aloitti Rantavitikan lukion kuvataidepainotteisen linjan 18.8.1992. Rantavitikan lukio yhdistettiin Lyseonpuiston lukioon elokuussa 1994.

6. Lyseonpuiston lukio

”Lyska, entinen keskustan lukio kävi ahtaaksi kun me rantsulaiset levisimme luokkiin, joiden kokoonpano meni uusiksi.

Lyskalle muutto lyhensi koulumatkan lähes puoleen. Päivän päättyessä olin valmiiksi keskustassa jos mielin vaikkapa kirjastoon.”

”Luetin aineitani vieressä istuvalla Matti Tervolla. Hän sanoi tekstejäni ”pimeiksi”, ja ettei ollut koskaan tavannut yhtä sujuvaa kirjoittajaa. Tämä oli paljon sanottu: Matin isoveli oli Pohjan hovin kirjoittanut Jari.”

Liimatta kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 1995, mutta ei osallistunut lakkiaisiin. Päästötodistuksen keskiarvo oli 6,9: viitonen lyhyestä matematiikasta, kuutonen kaikista kielistä ja historiasta.

”Oma koulutukseni päättyi lukioon. Vakava lukeminen alkoi kuitenkin nyt ja se tapahtui (Jari) Pulsan herättelyjen jälkeen miltei ilman ohjausta, kirkastuvan lukusuunnitelman tietä kirjojen johtaessa seuraaviin.”

Absoluuttinen Nollapiste voitti Rock-SM-kisan Pohjois-Suomen karsinnan Oulussa 1993. Absoluuttinen Nollapiste esiintyi useaan otteeseen Kirjastorokissa. Tässä vuoden 1995 tyyliä. Tommi Liimatta ja Absoluuttisen Nollapisteen joukkoa Eeron kahviossa 2001.
Absoluuttinen Nollapiste voitti Rock-SM-kisan Pohjois-Suomen karsinnan Oulussa 1993.
Absoluuttinen Nollapiste voitti Rock-SM-kisan Pohjois-Suomen karsinnan Oulussa 1993.
Kuva: Nina Susi

7. Pääkirjasto

Kirjasto oli Absoluuttisen Nollapisteen ensimmäinen keikkapaikka. Yhtye esiintyi Valoa yössä -tapahtuman yöjameissa 7.2.1992.

Kitaristi Jukka Leinonen muistelee, että suosio oli ihan ihmeellinen. ”Meikäläiset, hullun ujot jätkät poistuu ja tytöt huutelee perään.”

Absot esiintyivät myös historian ensimmäisessä kirjastorokissa 22.8.1992, jossa bändi antoi historiansa ensimmäisen mediahaastattelun Lapin Kansalle. Keikka oli menestys ja se poiki ensimmäisen keikan Rovaniemen ulkopuolelle Kemijärvelle. Siellä yleisöä ei ollut nimeksikään, mutta keikkapalkkio oli 600 markkaa.

Absot esiintyivät kirjaston tapahtumissa myös vuosina 1993–1995.

8. Studioala

Absot pääsivät ensi kertaa studioon 26.9.1993. Bändillä oli kuusi tuntia studioaikaa Pauli Ruuskasen Studioalassa Rovakadulla. Nauhalle saatiin seitsemän biisiä. ”Se on tärkeintä että homma on omaehtoista!”, Ruuskanen kannusti nuoria muusikoita.

Tommi Liimatan ja bändi- sekä mäenlaskukaveri Teemu Eskelisen talvityyliä vuodelta 1997. Tomi Krutsin kuvasi Tommi Liimatan linjoilla lokakuussa 2003.
Tommi Liimatan ja bändi- sekä mäenlaskukaveri Teemu Eskelisen talvityyliä vuodelta 1997.
Tommi Liimatan ja bändi- sekä mäenlaskukaveri Teemu Eskelisen talvityyliä vuodelta 1997.
Kuva: Lapin Kansan arkisto

9. Linjat

Näädänpolku 5:n vierestä kulki sähkölinja, jolla Tommi Liimatta kavereineen alkoi käydä pulkkailemassa.

”Rakastuimme Linjoihin ja käytimme sitä seuraavat vuodet ”kaikki kaikkia vastaan” -romuralliin ja pituushyppyyn. Kun oli hauskaa, lunta niskassa ei edes huomannut. Pulkkailu vei huolet ja taannutti lapsuuden vuosiin.”

Talvensaarten koti

10. Piisamintie

Sam Sam Gang oli ”salaseura”, joka teki videoelokuvia ja nauhoituksia. Veljekset Mikko ja Tuomas Talvensaari kuuluivat Sam Sam Gangiin ja vierailivat myös Abson soittajistossa vuoteen 1995.

Talvensaarten kodissa oli paljon kirjoja, joita Tommi Liimatta hyödynsi. Sieltä hän lainasi Erno Paasilinnan Timo K. Mukka -elämäkerran, jonka hän luki ahnaasti ja heti perään itse Mukkaa.

”Aloin ensi kertaa paikantaa itseäni Lappiin, kuvan, sanan ja sävelen tekijänä: Palsa en ollut, en Mukka enkä Liksom, mutta Liimataksi saattaisin tulla.”

Vuoden 1993 päättyessä Talvensaarilla vietetyn saunaillan päätteeksi perustettiin Diu Dau Tapes, joka julkaisi Absojen sivuprojektien tuotantoa C-kasetteina.

Lillin Pub

11. Väylätie 51

Tomi Krutsinin äiti ja isäpuoli avasivat Lillin Pubin Viirinkankaalle kesällä 1992. Tiloissa oli aiemmin toiminut pankki. Lillin vetonaulaksi osoittautui biljardin ja karaoken ohella pizzauuni.

”Lillin Pubista tuli Nollapisteelle yksi tukikohta, jossa toisinaan nautimme Lillin Erikoisen (savuporo-ananas-aurajuusto).”

Absot kieltäytyivät mahdollisuudesta ruveta Lillin Pubin humppabändiksi, vaikka keikkapalkkioksi he olisivat saaneet 200 markkaa illalta ja vapautuksen treenitallin sähkömaksuista.

Baarit

12. Café Tivoli, Valtakatu 19

Café Tivoli oli legendaarinen yökerho ja keikkapaikka Valistustalossa. Absot soittivat Tivolissa kahteen otteeseen jo vuonna 1994 ja vielä vuoden 2012 Down by the Kemijoki -festareilla.

1990-luvulla Café Tivolissa pidettiin aina tapaninpäivänä Kinkunsulatustanssit. ”Tapanina Tivoliin oli mentävä kaikkien.”

Café Tivolin toiminta loppui vuonna 2014, ja Valistustalo purettiin vuonna 2016 kerrostalon tieltä.

Valistustalon Cafe Tivoli vuonna 2014. Valistustalo purettiin vuonna 2016, ja nyt paikalla on kerrostalo.
Valistustalon Cafe Tivoli vuonna 2014. Valistustalo purettiin vuonna 2016, ja nyt paikalla on kerrostalo.
Kuva: Raija Suopajärvi

13. Bosswell, Kansankatu 8

Tommi Liimatta suhtautui halveksuen päihteisiin ja niiden käyttäjiin, kunnes hän syksyllä 1994 alkoi itsekin lämmetä niille. Liimatta koki ensimmäisen humalansa 22.10.1994 Turussa. Sen jälkeen myös Rovaniemen baarit tulivat tutuiksi.

Bosswellissa eli Bosukassa hän kävi ensimmäisen kerran 4.11.1994. Bosukka oli baari, ”josta kaikki puhuivat”.

Tutuiksi tulivat myös Roy Pub eli Roippari, Rio Grande, Paha Kurki, Pub Ylityö, Sampo, Armin Pub 2, Dooby Doo sekä yökerhot Can Can, Maxim’s ja Doris.

14. Sampo, Korkalonkatu 32 

Ravintola Sampolla oli iso kesäterassi, jolla Liimatta poltti ensimmäisen tupakkansa. ”Lakkiaisia edeltäneenä iltana roikuimme Sampon terassilla. Killi tiedusteli, olinko koskaan kokeillut tupakkaa, se vahvistaa kaljan vaikutusta. Otin parit savut, ja totta: olo oli stydimpi.”

Sampo suljettiin syyskuussa 1995. Sen jälkeen talossa toimi vielä ravintola Rio Grande. Rakennus purettiin vuonna 2002.

Ravintola Sampo Korkalonkadulla vuonna 1991.
Ravintola Sampo Korkalonkadulla vuonna 1991.
Kuva: Lapin Kansan arkisto

Ounasvaaran hyppyrimäki

Absoluuttisen Nollapisteen debyyttialbumi Neulainen Jerkunen ilmestyi 1994. Päivää ennen Neulaisen Jerkusen levytysmatkaa Tampereelle Tommi Liimatta ja neljä muuta poikaa kiipesivät Ounasvaaran hyppytorniin ja siitäkin ylemmäs, tornin viereiseen betonipylvääseen, jonka etusivussa oli Rovaniemen vaakuna.

”Neliömetrin kokoiselle tasanteelle oli astuttava hyppytornista syvän tyhjyyden yli. Seisoin siellä ”Peitsamo-asennossa”, mutta vain lievässä haarassa; niin korkealla tuuli uhkasi tasapainoa, betonipylväs vaikutti huojuvan. Kaukana Vennivaaran takana yöaurinko oli irtoamassa horisontista. Yritin unohtaa että nämä saattoivat olla viimeiset sekuntini.”

Lapin Ilmatorjuntarykmentti

Someroharju

Tommi Liimatta valmistautui asepalvelukseen leikkauttamalla hiuksensa. 63-senttisen tukan leikkasi hänen tyttöystävänsä Tuula. Liimatta astui palvelukseen 9.1.1996 Lapin Ilmatorjuntarykmentissä. Kolmantena armeijapäivänä Liimatta pääsi psykologin vastaanotolle.

”Halusin pois ennen repeämistäni. Soitin kopista äidille: anna minun tulla kotiin.”

94 palvelustunnin jälkeen Liimatta palautti varusesineensä varastolle. Hän oli kotona 12.1. kello 14.30.

”Sitten äiti tuli töistä, halasi ja sanoi ettei enää pakota armeijaan.”

Komean tukan menetys turhan tähden harmitti Liimattaa, mutta nyt armeijakaan ei enää lykännyt hänen muuttoaan etelään.

”Eritellessäni kasarmilla kokemaani pakokauhua ymmärsin, etten koskaan täyttäisi tosimiehen mittoja. Harvinaisempiin mittoihin voisin yltääkin nyt kun vapaus kahdeksi vuodeksi avautui: sama se missä läävässä kirjoitan, kunhan osoite on suvaitsevaisessa Suomirock-mekassa, kuten Tamperetta romantisoin.”

Tekstin sitaatit ovat Tommi Liimatan kirjasta Rollo (Like 2020).
Kuka?

Tommi Liimatta

44-vuotias muusikko, sarjakuvapiirtäjä ja kirjailija.

Asuu Helsingissä.

Tullut tunnetuksi Absoluuttinen Nollapiste -yhtyeen laulajana, sanoittajana ja säveltäjänä.

Kirjoittanut useita romaaneja ja tietokirjoja sekä julkaissut sarjakuvia.

Oli vuonna 2017 kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana teoksellaan Autarktis.

Kirjoittanut omaelämäkerralliset romaanit Jeppis ja Jeppis 2, jotka kertovat hänen lapsuudestaan Pietarsaaressa.

Tänä syksynä ilmestyneessä Rollo-kirjassa hän kertoo Rovaniemen vuosistaan 1990–1996.

-
Kuva: Toni Härkönen