Lapissa eletään vuoden vilkkainta sesonkia, mitä ei voi olla näkemättä Rovaniemellä ja muissa pohjoisen matkailukeskuksissa. Hotellit ovat täynnä, ravintoloissa on tungosta, kyläraitilla vaeltelee eksoottisia turistitokkia ja maakunnan suurimmilla lentoasemilla on nähty aika ajoin ulos asti yltäviä jonoja.
Lapin matkailussa rikottaneen tänäkin jouluna ennätyksiä, mikä ei ole kaikkien mieleen. Osa lappilaisista tuntuu kyllästyneen turisteihin. Heistä matkailijoita on liikaa, kun kaupan kassalle joutuu jonottamaan. Myös maanteiden tukkona vuokra-autoillaan toikkaroivat ulkomaalaiset ärsyttävät monia.
Valittajat eivät ole luultavasti nähneet todellista turistipaljoutta, jollaiseen voi käydä tutustumassa Venetsiassa ja muissa Euroopan matkailumagneeteissa. Vaikka Lappikin on jo brändi, sillä on vielä pitkä matka massaturismiin, mikä ei luonnollisesti kuulu hiljaisuudestaan, puhtaudestaan ja kylmyydestään kuulun matkailumaakunnan tavoitteisiin.
Suomen kunnilla menee keskimäärin huonosti. Lapin kunnilla menee keskimääräistä paremmin, mistä on pitkälle kiittäminen kehittyvää matkailuamme. Tuorein todiste tästä on uusi aluekehitysvertailu, jonka takana ovat FCG- ja MDI-konsulttiyritykset. Aluetutkija Timo Aron mielestä Lappia kannattaisi pitää positiivisena esimerkkinä esillä valtakunnallisesti. "Siellä tapahtuu paljon asioita, jotka luovat positiivista kierrettä", hän sanoo (LK 16.12.).
Aro on kehittänyt kollegansa Eero Laesterän kanssa EVP-indeksin helpottamaan kuntien vertailua ja kehitysnäkymiä. Kyse on mittarista, joka arvioi kunnan elin-, veto- ja pitovoimaa, joita ilman kunta menettää olemassaolonsa merkityksen. Mittarissa on 20 muuttujaa, jotka liittyvät muun muassa kuntatalouteen, väestöennusteisiin, maahanmuuttoon ja asuntokauppaan.
Yllättävää ei ole se, että parhaiten pärjäävät etelän suuret kasvukeskukset lähikuntineen sekä monet Pohjanmaan rannikon kunnat, vaan se, että iso osa Lapin kunnista kuuluu kuntakentän parhaimmistoon. Maakunnan 21 kunnasta peräti 11 sijoittuu parhaan tai toiseksi parhaan viidenneksen joukkoon. Paras kunta on Kittilä, joka on sijalla yhdeksän koko maan kuntavertailussa.
Selitys löytyy hyvästä kehityksestä, joka nojaa pitkälle matkailun ja myös kaivosteollisuuden tuomaan talouskasvuun. Kolikon toinen puoli näkyy kunnissa, jotka eivät ole päässeet matkailun imuun. Niitä löytyy erityisesti Lapin eteläosista ja ne sijoittuvat vertailussa maan heikoimpien kuntien joukkoon.
Aluekehitys on osoittautunut luonteeltaan lukkiutuvaksi – kerran liikkeelle lähtenyt kehitys vahvistaa itse itseään. Pahan kierteestä on vaikea pyristellä irti, kun taas hyvän kierteellä on tapana vahvistua. Alueiden väliset erot ovat usein pysyviä.
Kristallipallo lupaa valtaosalle Suomen kunnista kylmää kyytiä. Muuttoliike kasvukeskuksiin kiihtyy, syntyvyys hiipuu ja jäljelle jäävät ikäihmiset, joista huolehtimiseen ei tahdo löytyä työvoimaa. Edessä on kunnallisia pakkoliitoksia, joista niistäkään ei ole välttämättä apua akuuttiin harmaantumiskriisiin.
Lapissakin on syytä tunnustaa ja tunnistaa realiteetit. Ilman työtä ja toimeentuloa ei ole tulevaisuutta. Matkailun nousu ei ole uhka, vaan mahdollisuus pitää valtaosa Suomen hienoimmasta maakunnasta asuttuna.
Kuntatalouden asiantuntijan Eero Laesterän mukaan kuntien tilanne on hankalin koskaan (KL 12/2023). Vaikeimmassa tilanteessa ovat kunnat, missä asukkaiden keski-ikä on yli 60 vuotta ja väliluku pienenevä. Hän patistaa kuntia laajamittaisiin, aitoihin kuntaliitoksiin, missä syntyy oikeasti uusi kunta ilman "vanhaa pöhöä". Rovaniemellä tiedetään, mistä Laesterä puhuu, sillä Lapin pääkaupungissa on purettu maalaiskunnan ja kaupungin pöhöliitosta jo lähes 20 vuotta.