Pääkirjoitus: Vihreän siir­ty­män jät­ti-in­ves­toin­tien hank­ki­mi­nen Me­ri-Lap­piin edel­lyt­tää alueen kuntien yh­teis­työ­tä – sen aloit­ta­mis­ta ei voi enää lykätä tuon­nem­mak­si

Kolumni: Rkp:n on va­lit­ta­va arvojen ja edun­val­von­nan välillä ja jäl­kim­mäi­nen on vah­voil­la

Merikotka: Me­ri­kot­ka sil­pou­tui tuu­li­voi­ma­laan Kemin Ajok­ses­sa – tut­ki­ja: tällä het­kel­lä tie­dos­sa­ni on yh­teen­sä 48 ta­paus­ta

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan kesän ajalle - tutustu ja hae tästä

Kolumni

Lapin kautta kul­ke­vien län­tis­ten maa­yh­teyk­sien arvo on suun­na­ton

-

Uudenmaan maakuntalehti Helsingin Sanomat yllätti maanantaiaamuna. Pohjoisesta tulee kovaa vauhtia uusi etelä -otsikolla tehty pääkirjoitus suorastaan hehkutti Lapin ja pohjoisen nousua.

Kirjoituksessa muistutettiin, että vain Lapin kautta Suomella on maayhteys länteen. Yhteistä maarajaa Ruotsin kanssa on 545 kilometriä ja Norjan kanssa 736 kilometriä.

Huoltovarmuus, energiakriisi, geopolitiikka, Nato-jäsenyys ja vihreän siirtymän jätti-investoinnit nostavat kaikki pohjoisen Suomen ja erityisesti Lapin roolia tulevina vuosina, lehti jatkoi.

Tämän me Lapissa tiedämme. Hienoa, että myös etelässä herätään.

Etelän mediasta on viimeksi kuluneina vuosina totuttu lukemaan toisenlaista tekstiä. Siinä Lappi on ollut väestöstä autioituva ja tuen varassa elävä reuna-alue, jonka ainoat valopilkut ovat olleet etelän turisteja varten rakennetut hiihtokeskukset ja laajat luonnonsuojelualueet.

Paitsi Uudenmaan lehti, Helsingin Sanomat on myös iso valtakunnallinen vaikuttaja. Sitä luetaan Säätytalossa, missä Petteri Orpo (kok.) joukkoineen kokoaa hallitusohjelmaansa.

Pääkirjoitus lupaa hyvää sille, että pohjoisen puumerkki laitetaan hallitusohjelmaan tulikirjaimin.

Lappi on lähellä kuumaa arktista, täällä on arktista osaamista ja lisäksi hyvää tannerta Naton harjoituksiin.

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitot ja kauppakamarit sekä pohjoisen yliopistot ovat yhdessä laatineet hallitusohjelman rakentamista ajatellen pohjoisen ohjelman. Se pohjaa Helsingin Sanomien kanssa yhtenevään näkemykseen pohjoisen merkityksestä tässä ajassa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vauhdittanut investointeja uusiutuvaan energiaan. Tuulivoiman ohella Lapissa on suunnitteilla paljon muutakin mielenkiintoista: aurinkovoimaa, vetyä, pumppuvoimaa...

Kasvanut maailmanpoliittinen jännite on tehnyt Itämerestä entistä epävakaamman. Suomi ei saa olla saari ja pelkästään Itämeren kautta kulkevan ulkomaankaupan varassa.

Lapin kautta kulkevien läntisten maayhteyksien arvo on siksi suunnaton. Huoltovarmuus petti pandemian aikana: toista kertaa moiseen ei ole varaa.

Suomen Nato-jäsenyys korostaa pohjoisen roolia. Kuola on yksi Venäjän keskeisimmistä sotilasalueista. Arktinen on geopolitiikan ydintä.

Lappi on lähellä kuumaa arktista, täällä on arktista osaamista ja lisäksi hyvää tannerta Naton harjoituksiin.

Paljon hyvää pohjoisessa tapahtuu ja tehdään ilman hallituksen vetoapua. Isot investoinnit eivät kuitenkaan pohjoisen omin voimin toteudu. Kasvun edellytysten luomisessa julkisella vallalla on iso rooli.

Siksi Säätytalolla pitää nyt nähdä maailman muuttuneet merkit. Helsingin Sanomat päätti kirjoituksensa näin: ”Kartta keikahti ympäri, ja pohjoisesta tuli monessa asiassa uusi etelä.”

Voisiko sen paremmin sanoa.

Kirjoittaja on vastaava päätoimittaja.

Muutettu otsikko 24.5. klo 9.03