Rovaniemellä keväällä 2020 koettu suurtulva yllätti paikalliset, muttei viranomaisia, jotka varoittelivat tulevasta jo talvella. Lopulta vesi nousi Ounas- ja Kemijoessa niin korkealle, ettei vahingoilta vältytty. Varautumisen ansiosta ne jäivät silti kohtuullisen pieniksi.
Vastaavia varoituksia ei kuultu tänä keväänä Länsi-Lapissa. Lapin ely-keskus ja tulvakeskus antoivat toki toukokuun alkupuolella ennusteen, jonka mukaan Tornion- ja Muonionjoen tulvasta oli tulossa keskimääräistä suurempi. Tulvavahinkojen riski arvioitiin silti pieneksi, luvassa oli lähinnä veden katkomia teitä. Myös Ounasjoella tulvan ennakoitiin jäävän vahinkorajan alapuolelle.
Tornion- ja Muonionjoella on rikottu tulvaennätyksiä. Ylempänä jokivarressa vesi on yhtä korkealla keskimäärin kerran 55 vuodessa, eikä vahingoilta ole täysin vältytty.
Alempana – Ylitorniolla ja Torniossa – tulva on yhtä suuri kuin 1968 ennätystulva, joka toi veden kaupungin keskustaan. Nyt vastaavaa ei nähty, kiitos tulvasuojauksen. Jotain veden korkeudesta kertoo silti se, että näin suuri tulva toistuu keskimäärin kerran sadassa vuodessa.
Kittilässä Ounasjoki tulvii lähes joka kevät, mutta sielläkin tulva oli tänä keväänä selvästi tavanomaista suurempi. Könkäällä vesi nousi jopa korkeammalle kuin 2005, jolloin vesi teki tuhojaan kirkonkylässä.
Tällä kertaa isommilta vahingoilta vältyttiin tulvasuojausten ansiosta, vaikka suojausrakennelmat ovatkin vielä hieman keskeneräiset.
Vaikka Tornion- ja Muonionjoelle osattiin odottaa tavanomaista kovempaa tulvaa, lopputulos yllätti jopa viranomaiset. Sen sijaan yllätyksen syy on vähemmän yllättävä – luonnolla on tapana yllättää.
Tällä kertaa yllätys johtui nopeasti lämmenneestä säästä. Lämpö ja samaan syssyyn saapuneet sateet sulattivat Ylä-Lapin lumet niin vauhdikkaasti, etteivät joet ehtineet niellä kaikkia vesimassoja. Ylimääräinen vesi tulvi yli jokiäyräiden.
Lämpö ja sade eivät ole ainoat syyt tulviin. Lapin valta- ja pienemmissäkin virroissa on nähty usein jääpatojen aiheuttamia tulvia, joiden tuhot voivat olla suuria. Toisinaan pelkkä lämpö tai pelkkä sade voi riittää suurtulvaan varsinkin, jos takana on luminen talvi ja lumen vesiarvo on tavanomaista korkeampi.
Ilmastonmuutoksen tiedetään lisäävän tulvariskiä, koska lunta on luvassa entistä enemmän.
Tulvien ennustaminen ei ole aina helppoa, mutta useimmiten siinä onnistutaan hyvin. Tällä kertaa ennuste meni ainakin osittain pieleen, mikä kertoo paitsi luonnon voimasta myös ihmisen vajavaisuudesta – vaikka pyrimme hallitsemaan kaikkea, aina se ei ole mahdollista.
Tästä saamme kiittää paitsi luontoa myös itseämme, sillä ilmastonmuutoksen myötä luonto on muuttumassa yhä arvaamattomammaksi vastustajaksemme.
P.S.
Edes korjausliike ei auttanut korjausliikettä (kl.), jonka lyhyt taival tulee päätökseen kesäkuussa – kl.:n hallitus esittää toiminnan lopettamista (HS 22.5.). Kl. – entinen sininen tulevaisuus (sin.) – syntyi 2017 sen jälkeen, kun perussuomalaiset (ps.) hajosi ja 20 sen kansanedustajaa jätti Jussi Halla-ahon komentoon siirtyneen puolueen. Sin. ei saanut yhtään kansanedustajaa 2019 vaaleissa. Kl. ei menestynyt yhtään paremmin 2023 vaaleissa, missä ps. nousi 2. suurimmaksi. Politiikassa on vaikea rakentaa uutta vanhan päälle, vaikka uusi muistuttaisikin vanhaa.