Sota on yhä kaukana Ukrainan aroilla, mutta pelon ilmapiirin voi aistia pohjoisessa asti. Monen lappilaisenkin aistit herkistyivät, kun Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak neuvoi Suomen reserviläisiä hankkiutumaan fyysisesti ja henkisesti elämänsä kuntoon vuoden 2025 alkuun mennessä ja kotijoukkoja laittamaan kotivaransa kaappiin jo tänään (Yle 11.12.).
Sittemmin on käynyt ilmi, että tutkija viittasi vuosiluvulla Yhdysvaltojen vaaleihin ja mahdollisuuteen, että Donald Trumpista tulee jälleen presidentti. Hän on uhannut lopettaa sekä Ukrainan tukemisen että USA:n Nato-jäsenyyden. Jos myös Eurooppa lopettaa tuen, sota voi päättyä nopeasti Venäjän voittoon. Salonius-Pasternak muistuttaa, että Venäjän talous on jo valmiiksi "sotatalousmoodissa", kun taas Euroopan aseteollisuus on "rauhanmoodissa" (HS 12.12.). Tämä ei lupaa hyvää Euroopan turvallisuudelle varsinkaan, jos Yhdysvallat vetäytyy Natosta.
Ukrainan tuki on joutunut vastatuuleen USA:ssa, missä presidentti Joe Bidenin hallinnon ajama 60 miljardin dollarin hätäapupaketti odottaa yhä kongressin hyväksyntää. Se on tiukemmassa kuin koskaan kiitos republikaanipäättäjien, jotka ovat ottaneet Ukrainan tuen sisäpolitiikan tekemisen välineeksi erinomaisin tuloksin. Jo lähes puolet kansasta on kääntynyt tukea vastaan.
Samaan aikaan Euroopassa Unkarin pääministeri Viktor Orbán pelaa jo avoimilla Putin-korteilla vastustaen sekä Ukrainan lisätukea – 50 miljardia euroa – että sen EU-jäsenyyttä. Hänet on nähty Amerikoissa asti julistamassa Kreml-ilosanomaansa.
EU on pidättänyt Unkarilta miljardien eurojen EU-rahoituksen maan heikon oikeusvaltiollisen tilan takia. Tämä on osasyy Orbánin uhoon, mutta taustalla vaikuttaa myös Unkarin yhä jatkuva talousriippuvaisuus Venäjästä. Unkarista on tullut EU:n heikoin lenkki, josta unionin pitäisi hankkiutua pikimmiten eroon. Koska tämä ei liene mahdollista, maa on laitettava täydelliseen rahoitussulkuun.
Ongelmia löytyy myös Ukrainasta, missä presidentti Volodymyr Zelenskyin suosio on laskussa. Hänen asemaansa haastetaan avoimesti ja yhä useampi arvostelee vallan keskittymistä presidentinhallinnon ympärille.
Lännen yhtenäisyyden horjuminen on huomioitu Kremlissä, missä ei ole havaittavissa minkäänlaista sotaväsymystä. Siellä odotellaan Ukrainan tuen heikkenemistä ja hetkeä, jolloin sen entinen vasallivaltio on omillaan.
Kuinka kauan Ukraina selviäisi sodassa ilman lännen tukea? Asiantuntijoiden mukaan ei pitkään. Edessä olisi joko pakkorauha aluemenetyksineen tai romahdus ja Venäjän valtaan alistuminen. Molemmat vaihtoehdot olisivat katastrofeja paitsi Ukrainalle myös Euroopan turvallisuudelle. Häikäilemättömyytensä useampaan kertaan todistanut Venäjä tuskin jättäisi tilaisuuttaan hyödyntämättä.
Tältä pohjalta onkin vaikea käsittää sitä, mitä lännessä parhaillaan tapahtuu. Osa sen johtajista tuntuu luottavan siihen, että voitto Ukrainassa tyydyttää Venäjän valloitushimon ja elämä palaa Euroopassa sen jälkeen entisiin uomiinsa. Entä jos näin ei käy? Vielä ei ole myöhäistä palata yhtenäisyyden tielle.
Euroopan turvallisuuden kannalta pahin skenaario olisi se, että Venäjä voittaisi Ukrainassa ja Yhdysvallat eroaisi samaan aikaan Natosta. Kumpikin on mahdollista, mikä on hyvä sanoa ääneen. Valtaosa Euroopan maista on vähentänyt maanpuolustuksen rahoitusta jo 1990-luvulta lähtien, koska ne ovat luottaneet Yhdysvaltojen sotilaalliseen tukeen ja Natoon. Yhdysvaltojen osuus Naton puolustusmenoista oli viime vuonna lähes 70 prosenttia. Jos USA lähtisi, Nato-pelote romahtaisi ja Putinin unelma suurvalta-Venäjästä olisi askeleen lähempänä.