Vastaa kyselyyn: Miten vie­tät­te tal­vi­lo­maa, vai­kut­taa­ko ra­ha­ti­lan­ne suun­ni­tel­miin?

häiriöt: Kaleva Median lehtien App­le-so­vel­lus­ten häiriö saattaa haitata käyttöä

Pääkirjoitus

Kun kun­ta­ta­lous ki­ris­tyy ja lasten määrä vä­he­nee, kouluja on pakko sulkea ja kes­kit­tää – näin ta­pah­tuu myös Lapissa

Lapissa oli 1990-luvun alussa lähes 300 peruskoulua. Nyt niitä on alle sata.
Lapissa oli 1990-luvun alussa lähes 300 peruskoulua. Nyt niitä on alle sata.
Kuva: Laura Seppä
Pääkirjoitus // 16.6.2023

Lapissa syntyi viime vuonna 1 296 lasta – 500 vähemmän kuin 2000-luvun ja 1 500 vähemmän kuin 1990-luvun alussa. Kuolleisuus ylitti syntyvyyden jokaisessa kunnassa, missä ei ole sinänsä mitään uutta. Luonnollinen väestönlisäys on ollut Lapissa miinusmerkkinen jo 10 vuotta ja maakunnan väkimäärä on pienentynyt 1993 jälkeen joka vuosi.

Uutta on kuolleisuuden ennätyksellisyys. Kuolleiden määrä ylitti 2022 paitsi Lapissa myös koko maassa ennusteet 10 prosentilla, mikä johtuu THL:n mukaan väestön ikääntymisen lisäksi koronasta.

Korona on helpottanut, mutta väestön ikääntyminen jatkuu ja kuolleisuus kasvaa jatkossakin.

Yhteensä 2 490 lappilaista siirtyi viime vuonna ajasta ikuisuuteen eli kuolleita oli lähes 1 200 enemmän kuin syntyneitä. Kun yhtä syntynyttä kohden kuolee kaksi lappilaista, tilanne on kansantaloudellisesti kestämätön. Katastrofista voidaan puhua, kun yhtä syntynyttä kohden kuolee 10, kuten Sallassa (LK 15.6.). Paljon paremmin ei mennyt Posiolla, missä suhdeluku oli 1/7.

Jopa maakunnan kasvukeskuksessa Rovaniemellä kuoli sata ihmistä enemmän kuin syntyi. Suurempaan miinukseen ylsivät vain Kemi (236) ja Kemijärvi (129).

Syntyvyyden lasku tarkoittaa ikäluokkien pienentymistä. Lapin 21 kunnasta peräti kymmenessä lapsia syntyi 2022 alle 20, neljässä syntyneiden määrä jäi alle kymmenen.

Tämä näkyy kuuden vuoden kuluttua kunnan ylläpitämän peruskoulun ensimmäisellä luokalla – puolet kunnista ei saa kokoon edes yhtä täyttä luokkaa – ja jo ennen sitä varhaiskasvatuksessa, missä ryhmäkoot jäävät pakon edessä pieniksi.

Moni Lapin kunta on jo karsinut koulu- ja myös päiväkotiverkostonsa minimiin. Lopuilla se voi olla pian edessä. Ainoa toivo lepää työperäisessä maahan- ja maakuntaan muutossa, joka voi hyvällä tuurilla tuoda kuntaan lapsiperheitä.

Tosin pelkkien toiveiden varassa on vaikea rakentaa uusia kouluja ja päiväkoteja tai edes pitää kiinni vanhoista.

Rovaniemi on uusimassa hallintosääntöään. Jos asiaa valmistelleen työryhmän tahto toteutuu, päätösvalta kouluverkosta – myös koulujen sulkemisesta – siirtyy sivistyslautakunnalta kaupunginvaltuustolle. Taustalla vaikuttaa lautakunnan 2020 tekemä päätös lakkauttaa Kaukon, Nivankylän ja Vikajärven koulut. Kaupunginhallitus käytti tuolloin julkisen paineen alla otto-oikeuttaan ja perui päätöksen.

Kovia päätöksiä ei voi väistellä loputtomiin. Kun talous kiristyy ja lasten määrä vähenee, väistämätön on edessä, eikä tämä koske vain Lappia.

Opetushallitus on ennakoinut, että Suomen noin 2 300 peruskoulusta on 2040 mennessä jäljellä pahimmassa tapauksessa 1 265 ja parhaimmassa 1 800. Viimeksi kuluneen 10 vuoden aikana koulujen määrä on jo pudonnut neljänneksellä.

P.S.

Kehitysyhteistyöllä ja -avulla on kansan vankka tuki. Kaksi kolmesta pitää sitä tärkeänä (LK 15.6.). Poikkeus säännöstä on perussuomalaiset, jota äänestäneistä vain 15 prosenttia suhtautuu köyhien maiden auttamiseen myönteisesti – vihreissä luku on 98. Persu-asenne on näkynyt hallitusneuvotteluissa, joista tihkuneiden tietojen mukaan Orpon hallitus leikkaa kehitysapurahoja vähintäänkin sadoilla miljoonilla euroilla. Jos tieto pitää paikkansa, on se voitto perussuomalaisille. Tosin voiton hintaa eli muiden rintamalohkojen tappioita ei vielä tiedetä.