Irtisanomisten vaara: Laphan hen­ki­lös­töä kos­ke­vat yt-neu­vot­te­lut alkavat tors­tai­na

Kolumni: Välitä lem­mi­kis­tä­si ja kerää koi­ran­ka­kat kadulta

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Pääkirjoitus

Kuluva kesä jatkaa Eu­roo­pan hel­le­ke­sien sarjaa – Ro­dok­sen maas­to­pa­lot ovat raju muis­tu­tus il­mas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä

Pelastushenkilöstö pyrkii estämään maastopalojen leviämistä Rodoksella.
Pelastushenkilöstö pyrkii estämään maastopalojen leviämistä Rodoksella.
Kuva: DAMIANIDIS LEFTERIS
Pääkirjoitus // 25.7.2023

Tukahduttavista helteistä ja eri puolilla maailmaa riehuvista maastopaloista on tullut jokakesäinen ilmiö. Tänä vuonna ennätyshelteistä on uutisoitu muun muassa Kiinasta, missä mitattiin äskettäin maan kaikkien aikojen lämpöennätys, yli 52 astetta. Myös Yhdysvaltojen länsiosia on koetellut poikkeuksellinen lämpöaalto.

Viime vuonna ennätyshelteet piinasivat Euroopassa erityisesti Iso-Britanniaa ja Länsi-Eurooppaa. Tänä kesänä kuumuuden kourissa on kärvistelty varsinkin Etelä-Euroopassa. Paraikaa Kreikan saarilla syttyy ja leviää yhä uusia maastopaloja.

Pahin tilanne on matkailusaari Rodoksella, missä on käynnissä Kreikan historian suurin evakuointi. Saarelta on evakuoitu maanantaihin mennessä jo parikymmentä tuhatta asukasta ja matkailijaa. Lisäksi tuhannet ovat lähteneet saarelta omin neuvoin. Myös Korfun saarelta on evakuoitua tuhansia ihmisiä maastopalojen tieltä.

Mediatietojen mukaan vähintään osa Kreikan paloista on ollut tahallaan sytytettyjä. Syttymissyystä riippumatta on selvää, että laajojen maastopalojen yleistymisellä on yhteys maapallon lämpenemiseen. Pitkään jatkunut kuumuus ja kuivuus tekevät pienestäkin palosta helposti leviävän ja vaarallisen.

Yksittäinen helleaalto ei toki todista ilmastonmuutoksen kiihtymistä sen enempää kuin poikkeuksellisen kylmä talvi muutoksen pysähtymistä. Olennaisia ovat pitkät linjat. Ne osoittavat, että 2000-luvulla toinen toistaan kuumemmista hellekesistä on tullut Euroopassa sääntö. Ilmatieteen laitoksen julkaisemien aikasarjojen mukaan erityisen lämpimiä ovat olleet viimeiset viisi kesää. Kaikesta päätellen kuluva kesä ei ole tekemässä sarjaan poikkeusta.

Samaan aikaan Suomessa eletään viileää heinäkuun loppua, eikä tästä kesästä ylipäätään näytä meillä kehkeytyvän erityisen helteistä. Kesäkuu oli suuressa osassa maata kuiva ja 1–2 astetta tavanomaista lämpimämpi, mutta heinäkuussa hellepäiviä on ollut niukasti ja sateitakin on saatu.

Tästä ei ole syytä tehdä pitkälle vietyjä johtopäätöksiä. Jos tänä vuonna voimmekin huokaista helpotuksesta, on vain ajan kysymys, milloin ennen kokematon kuumuus saavuttaa myös pohjoiset leveysasteet. Esimerkiksi Kanadassa tästä on jo kokemusta.

Ilmaston ja sen myötä säätilojen muutoksilla voi olla monenlaisia seurauksia muun muassa matkailuun. Juuri nyt näyttää siltä, että suomalaistenkin suosikkilomakohteista Välimerellä saattaa tulla kesäkuukausina auttamatta liian kuumia ja vaarallisia. Kreikassa arkeologisten nähtävyyksien aukioloaikoja on jouduttu supistamaan, jotta niihin jonottavat turistit eivät nääntyisi helteeseen.

Miksi lähteä "etelän lämpöön", jos lomansa joutuu viettämään vesipullo kainalossa ilmastoidussa hotellihuoneessa?

P.S.

Suomen toistaiseksi viileissä kesissä on matkailumielessä vielä valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia. Meille tuiki tavallinen ja toisinaan turhankin koleaksi koettu kesäsää voi tuntua kuumuuteen kyllästyneestä eksoottiselta ja houkuttelevalta. Vuosittain toistuvat, tuskastuttavat helleaallot voivat kääntää monen lomalle halajavan eurooppalaisen katseen etelän sijaan pohjoiseen.

Toisten vahingosta ei ole syytä iloita, mutta ei liioin ole väärin tarttua tilaisuuteen. Olisiko tässä avain lähes paikallaan junnaavan Lapin kesämatkailun nousuun?