Kou­lu­ter­veys­ky­se­ly pal­jas­taa tyt­tö­jen hurjan huo­li­kuor­man: uu­pu­mus­ta, yk­si­näi­syyt­tä ja jopa huolta perheen ta­lou­des­ta

Kouluterveyskysely kertoo, että tytöt voivat entistä huonommin. Näin on myös Rovaniemellä, ja se huolestuttaa ammattilaisia.


Tyttöjen huolet pitäisi nähdä paremmin, sanovat Rovaniemen Tyttöjen talon johtaja Tiina Lappalainen ja talossa vapaaehtoisena isosiskona toimiva Tiitu Hulkko.
Tyttöjen huolet pitäisi nähdä paremmin, sanovat Rovaniemen Tyttöjen talon johtaja Tiina Lappalainen ja talossa vapaaehtoisena isosiskona toimiva Tiitu Hulkko.
Kuva: Pekka Aho

Tytöillä olisi paljon huolia kerrottavanaan, kertoo tuore kouluterveyskysely.

– Kyllä täältä tyttöjen huonovointisuus nousee edelleen esiin, vastaava hoitaja Tiia Poikela Rovaniemen kaupungin kouluterveydenhuollosta sanoo.

Tulosten perusteella yläkouluikäisillä tytöillä on moni asia huonommin kuin pojilla: on yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta, uupumusta ja huolta omasta terveydestä tai jaksamisesta. Tytöt kokevat oman terveytensä heikommaksi kuin pojat, samoin keskusteluyhteyden omiin vanhempiin. Jopa perheen taloudellinen tilanne on tyttöjen mielestä huonompi.

Poikelan mukaan ilmiö ei ole uusi, vaan päinvastoin hyvin tuttu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee valtakunnallisen kouluterveyskyselyn kahden vuoden välein, ja tyttöjen hyvinvointi laskee jatkuvasti.

– On tämä tiedostettu ja pyritään antamaan tukea. Mutta ei selvästikään oikeilla menetelmillä, kun tätä käyrää ei ole saatu käännettyä, Poikela sanoo.


Sisäilmaoireilu rauhoittunut

Yleisesti Rovaniemellä kouluterveyskyselyn tulokset myötäilevät tänä vuonna pääosin valtakunnallista linjaa. Aiemmin Rovaniemi on pompannut kyselyssä muun muassa sisäilmaoireilusta. Nyt haitat näyttävät vähentyneen.

Sen sijaan monet valtakunnalliset huonot trendit näkyvät Rovaniemelläkin. Esimerkiksi raittius on vähentynyt.

– Kannabiskokeilut ovat hurjassa kasvussa koko maassa, ja niin täälläkin. Myös nuuskan käyttö on yleistä, Poikela sanoo.

Huonoja suuntauksia on arjen tavoissakin. Vain alle puolet pojista harjaa hampaat kahdesti päivässä, ja yhä useampi yläkoululainen jättää aamupalan syömättä.

Aamupala jää Poikelan mukaan välistä monesta syystä. Yksi niistä on esimerkki.

– Usein kotona on joku muukin, joka ei syö aamupalaa, hän sanoo.

Muita terveydenhoitajalle tuttuja syitä ovat aamuinen väsymys, ajankäyttö muuhun kuten puhelimeen tai laittautumiseen sekä aikainen koululounas.

– Jos koulussa on liian aikainen lounas, voi jättää aamupalan välistä, kun tunnin päästä on kuitenkin ruoka, Poikela sanoo.

Poikien hyvinvoinnista, tai pikemminkin pahoinvoinnissa, nousee esiin väkivalta. Esimerkiksi välitunnille meno pelottaa useammin poikia kuin tyttöjä.

Toisaalta tytöt ovat kokeneet huomattavasti enemmän seksuaalista häirintää ja seksuaalista väkivaltaa. Rovaniemellä yli 11 prosenttia tytöistä kertoo kokeneensa seksuaalista väkivaltaa. Valtakunnallisesti luku on vähän pienempi.

Poiminta

Pojat liikkuvat enemmän

Erittäin tyytyväinen elämäänsä

Pojat 42,8 % – Tytöt 19,2 %

Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä

Täysin samaa mieltä: Pojat 19,4 % – Tytöt 12,1 %

Yksinäisyys

Ei koskaan: Pojat 42,6 % – Tytöt 20,0 %

Melko usein: Pojat 3,1 % – Tytöt 15,0 %

Koettu terveydentila

Erittäin hyvä: Pojat 43,1 % – Tytöt 23,9 %

Keskinkertainen: Pojat 125 % – Tytöt 23,5 %

Koulu-uupumus

Pojat 8,5 % – Tytöt 19,3 %

Riittämättömyyden tunne opiskelijana

Ei juuri koskaan: Pojat 62,9 % – Tytöt 37,0 %

Muutamana päivänä viikossa: Pojat 4,9 % – Tytöt 17,3 %

Joka päivä vähintään tunti liikuntaa

Pojat 32,2 % – Tytöt 21,6 %

Lähde: THL:n kouluterveyskysely, Rovaniemi, 8.–9. lk.

"Lisää aikuisia kouluille"

Tiia Poikelan mielestä kouluille tarvittaisiin lisää aikuisia ja aikaa kohtaamisiin nuorten kanssa.

– Kuraattoreita, terveydenhoitajia, koulunkäynninohjaajia, koulupsykologeja ja nuorisotyöntekijöitäkin. Kaikenlaisia aikuisia, hän sanoo.

Hän huomauttaa, että kouluterveyskyselyt tehdään myös alakoululaisille, ja esimerkiksi tyttöjen yksinäisyyden kokemukset alkavat näkyä jo neljänneltä luokalta.

– Tarvitaan aikuisten kiinnostusta ja läsnäoloa. Sellaista, että lapset saisivat sanottua ääneen toiveitaan ja huoliaan.

Kouluterveyskyselyn tuloksia käsitellään syksyn aikana sekä kaupungin lautakunnissa että koulujen hyvinvointiryhmissä.

Valtakunnalliset ja alueelliset tulokset julkistettiin syyskuussa, mutta myöhemmin koulut ja kunnat saavat käyttöönsä koulukohtaiset tulokset.

– Niiden pohjalta voidaan sitten panostaa alueellisiin eroihin kunnan sisällä, Poikela sanoo.


Tiitu Suikko (oik.) pitää tärkeänä, että tyttöjä tuettaisiin monipuolisesti jo pienestä pitäen.
Tiitu Suikko (oik.) pitää tärkeänä, että tyttöjä tuettaisiin monipuolisesti jo pienestä pitäen.
Kuva: Pekka Aho
Vaatimukset, tunnollisuus, analysointi, suorittaminen, vertailu...
Tiia Haapakangas

– Jotakin on tapahtunut, mutta mitä? kysyy Rovaniemen Tyttöjen talon johtaja Tiina Lappalainen.

Kouluterveyskyselyssä yli 40 prosenttia yläkouluikäisistä tytöistä kertoo kokevansa uupumusta eikä muitakaan huolia puutu.

Tyttöjen talon aamukahvipöydässä kukaan ei ylläty vastauksista. Eivät talon asiakkaat, vapaaehtoiset tai työntekijät.

Toisaalta vastaukset asettuvat keskustelussa myös arkiseen mittakaavaan.

– Jos minä vastaisin näihin, minulla olisi melkein kaikissa nuo alemmat tulokset, eräs aamukahvittelija kertoo.

Tyttöjen ja poikien väliset eroavuudet voivat nousta esimerkiksi tyttöjen kovemmasta vaatimustasosta tai siitä, että tytöt ovat etenkin yläkouluiässä harjaantuneempia analysoimaan itseään kuin pojat.

Suorituskeskeisyys, tunnollisuus ja itsen vertaaminen muihin ovat tuttuja uupumuksen tienviittoja niin entisille kuin nykyisille tytöille.

– Ja kokevatko tytöt, että heiltä vaaditaan enemmän? ohjaaja Laura Niskala kysyy.

Kyselyssä on ainakin yksi viite siihen, että näin voi olla: Tytöillä nimittäin on poikia useammin hoivavastuu jostakusta perheenjäsenestä tai läheisestä.

Tyttöjen talon kävijä Saara pohtii, että yksi avain voi olla kohdata riittämättömyyden tunne. Se tunnetusti voi aiheuttaa isoakin henkistä kuormaa kantajalleen.

– Riittämättömyyden tunne vähenee ainakin sillä, että saa palautetta. On tärkeää saada positiivista palautetta ja huomata, että muut uskovat omiin kykyihin, Saara sanoo.

Itsetuntoa ja hyvinvointia voin hänen mukaansa parantaa myös se, että saa mahdollisuuden kokeilla ja kantaa vastuuta jostain turvallisessa ympäristössä ja toisten tukemana.

Tyttöjen talon vapaaehtoisena eli isosiskona toimiva Tiitu Sulkko toivoo, että kasvun hyvinvointi osattaisiin nähdä laajemmin.

– Eräässä dokumentissa tuotiin esiin, että mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet kahden sukupolven aikana, ja samalla on vähentynyt sellainen vapaa leikki, jossa otetaan myös riskejä. Niiden välillä on todettu yhteys, hän pohtii.