Erä­kah­vi­la­yrit­tä­jik­si kes­kel­lä pan­de­miaa

Irma Iinatin kasvot huokuvat iloa ja innostusta, kun hän alkaa kertoa siitä, kuinka hän ja miehensä Teemu Moilanen päätyivät kahvilayrittäjiksi keskelle Posion erämaata.

– Viime elokuussa huomasin Facebookista, että entinen Korouoman kahvilayrittäjä oli päättänyt sulkea kahvilansa ja siirtyä Riisitunturille. Samalta istumalta kysyin Teemulta mitä hän tuumaisi kahvilan perustamisesta. Ei siinä sitten kauan nokka tohissut, kun jo otimme yhteyttä rakennuksen omistavaan Metsähallitukseen ja sen luontopalveluihin ja tiedustelimme mahdollisuutta tulla siihen vuokralaiseksi, kertoo Iinatti hetkestä, jolloin kaikki käynnistyi.

Ensimmäinen myöntävä vastaus saatiin nopeasti.

– Sitten alkoi kulua viikkoja ja kuukausia ennen kuin saimme byrokratian selätetyksi. Pienen yrittäjän aikajänne on erilainen kuin ison valtion laitoksen. Näiden realiteettien kanssa on opittava elämään, mutta kun ne molemmin puolin on tunnistettu, voi uskoa tulevaisuuteen, jatkaa Iinatti.

Iinatti ja Moilanen ovat syntyperäisiä koillismaalaisia. Iinatti on varttunut Perä-Posiolla ja Moilanen Taivalkoskella.

Molemmat viettivät vuosia muualla ennen kotiseudulle palaamista, mutta kokin koulutuksen hankkinut Iinatti ei enää haikaile Norjaan tai Hollantiin, missä hän on tehnyt töitä yli kymmenen vuotta. Moilanenkaan ei halua jatkaa rakennusalan ammattilaisen tai merkonomin uriaan niillä lukuisilla paikkakunnilla, joilla hän on aiemmin asunut.

Yrittäjäpariskunta onkin päättänyt jatkaa elämää kotikonnuillaan yhteiset unelmat jakaen.

– Teemme tarvittaessa pitkiäkin päiviä, mutta eihän tämä kahvilanpito tunnu edes työltä. Ennemminkin se on meille uusi elämäntapa, kommentoi Moilanen, jonka jokaisesta lauseesta kuulee aidon innostuksen kahvilayrittäjänä toimimiseen.

Iinatin ammattitaito tunnetaan jo Posiolla, sillä 2018 hän aloitti lomakeskus Himmerkissä kokkina. Koronaepidemia aiheutti työkatkon, mutta pian sekin vaihtui ensin pop up -kahvilatoimintaan Metson talolla ja siitä sitten pitopalveluyrittäjäksi viime lokakuussa.

Tällä polulla Eräkahvilan avaaminen joulukuun alussa oli luonteva askel.

– Aloitteleville yrittäjille on olemassa tukiohjelmia, joista olimme tietoisia, mutta ei meillä sitten ollut aikaa hakemuksia täytellä, kun kahvilatoiminta piti saada käyntiin ennen talvikauden alkua. Muutamia isoja laitteita, kuten aggregaatti, piti hankkia kovalla rahalla, mutta iso osa kahvilan varusteista on kerätty kirpputoreilta ja roskalavoilta tai saatu lahjaksi tai lainaan ystäviltä ja sukulaisilta, kuvailee Iinatti yrityksen alkuaskeleita.

Joka päivä tästä tärkeästä tuesta muistuttaa myös Eräkahvilan seinällä roikkuva Iinatin äidiltä saatu ryijy.

– Toisaalta kierrätys sopii erinomaisesti yrityksemme arvoihin, joissa luonnonläheisyys, lähiruoka ja lähipalvelut ovat keskeisessä merkityksessä, toteaa myös Moilanen.

Hänelle rauhoittuminen Koillismaan luonnossa on yrittäjäkiireiden välttämätöntä vastapainoa.

Joulukuisena avajaisviikonloppuna Iinatilla ja Moilasella kävi hyvä tuuri, sillä juuri silloin Suomen Alppikiipeilijät oli järjestänyt jääkiipeilykauden starttitapahtuman Korouomalle ja kahvilan suklaaleivät, tai mokkapalat kuten etelän turistit niitä kutsuvat, saivat silloin kyytiä.

– Joulukuussa oli hiljaisempiakin päiviä, mutta ihan joka päivä on täällä asiakkaita käynyt ja nyt kevään valjetessa on tupa välillä ollut varsin täynnä, kertoo Iinatti.

Joulun ympärillä uuden yrittäjät yllätti suuri ulkomaisten kävijöiden määrä.

– Minkäänlaista sääntöä ei näytä olevan sen suhteen, milloin asiakkaita tulee enemmän ja niinpä kahvilaa onkin pidettävä auki joka päivä. Ennakkoluulottomalla yrittäjäasenteella ja -innostuksella se on mahdollista.

Perusvalikoimaan kuuluu kuumia ja kylmiä juomia sekä makeita leivonnaisia. Tilauksesta on tarjolla myös lämmintä ruokaa.

– Silloin tällöin joku pariskuntakin saattaa soittaa ja tilata hampurilaiset Korouoman retkipäivänsä ruuaksi.

Tulevaisuudessa suunnitelmana on laajentaa lämpimiin ruokiin ja hakea A-oikeuksia.

– Unelmani olisi voida järjestää kolmen ruokalajin illallisia täällä keskellä luontoa. Ammattitaitoni siihen kyllä riittää, toteaa Iinatti määrätietoisen iloisesti.

Iinatin ja Moilasen suunnitelmiin kuuluu Metsähallituksen omistamien, mutta tällä hetkellä käyttökiellossa olevien eräkämppien vuokraustoiminta ja sopivien palveluiden tuottaminen.

Metsähallituksen edustajat kävivät äskettäin Korouomalla ja heidän näkemyksensä Piippukodan kunnostamisesta ja käyttöönotosta olivat kuuleman mukaan hyvin samankaltaisia kuin yrittäjillä.

– Paljon on töitä edessä ja sekös meitä innostaakin, sanoo Moilanen.

Suunnitelmien toteutumisesta pariskunnalla ei ole mitään varmuutta.

– Mutta yrittämättä emme sitä saa tietäkään. Olemme molemmat ehtineet tehdä kaikenlaista mukavaa, emmekä uuteen ryhtyessä ole lähteneet mennyttä pakoon, vaan kohti jotain uutta ja jännittävää, kertovat Iinatti ja Moilanen yhdestä suusta.

– Kun uuteen alkaa, pitää toki ittensä kanssa aika paljon keskustella ja testata ittensä tuntemusta, mutta kun se on tehty, pitää vaan panna toimeksi eikä pelätä, kuvailee Iinatti yrittäjien strategiaa.

He ovat halunneet puhua suunnitelmistaan avoimesti.

– Täällä syrjäseuduilla ei ole strategiakonsultteja, mutta on paljon elämää kokeneita ihmisiä, joilta voi saada hyviä neuvoja, kun vain itse uskaltaa olla avoin, jatkaa Iinatti.