Kotimainen luonnonmarja-ala on yllättävän ongelman edessä, josta se saa tosin syyttää vain itseään. Tulevalle satokaudelle ei ole luvassa ulkomaisia poimijoita, joista ala on ollut jo pitkään riippuvainen.
Ulkoministeriö vei alan yrittäjiltä yöunet ilmoituksellaan, jonka mukaan se ei aio myöntää thaipoimijoille turistiviisumeja ensi kesälle. Pääsyy tähän on alalla laajasti esiintyneet väärinkäytökset – "enemmän sääntö kuin poikkeus" (konsulipäällikkö Jussi Tanner, LK 16.3.) – jotka ovat poikineet syytteitä työvoiman hyväksikäytöstä sekä maahantulosäännösten rikkomisesta ja korruptiosta.
Thaipoimijat ovat keränneet noin 90 prosenttia kaupalliseen käyttöön päätyvistä kotimaisista luonnonmarjoista. Kesällä 2022 Suomeen tuli lähes 4 000 thaipoimijaa. Viime kesänä määrä puolittui julki tulleiden väärinkäytösten takia. Ensi kesänä thaipoimijat jäävät kokonaan saapumatta.
Marja-alalla ministeriön viesti on otettu tyrmistyksellä vastaan. Alan yrittäjät ovat uskoneet, että tuleva kesä menee entisillä säännöillä uusia odotellessa. Toimintaa on ohjannut 2021 lähtien marjalaki, jolla luonnonmarjojen poiminta yritettiin saada laillisen valvonnan piiriin. Nyt tiedetään, että yritys epäonnistui.
Paljon paremmin ei toiminut luonnonmarjapoimijoiden turistiviisumiehtojen tiukennus, jonka ulkoministeriön teki helmikuussa 2023. Oletuksena oli, että poimijat tulevat Suomeen turismiin verrattavissa tarkoituksessa, keräävät marjoja jokaisen oikeudella ja myyvät keräämänsä marjat vapaasti. Viisumiehtoihin kuului, että tulijalla on riittävä varallisuus, jolla hän pystyy kustantamaan elämisen Suomessa. Oletus ei vastannut todellisuutta.
Marja-alan ongelmat ovat olleet tiedossa jo kauan. Keskusrikospoliisin tutkintaan ne päätyivät reilut kaksi vuotta sitten. Syyttäjä on nostanut tähän mennessä syytteen kahta marja-alan yrittäjää vastaan ja kolmas odottaa syytettä.
Ulkoministeriön linjaus tietää loppua luonnonmarja-alan erikoisjärjestelylle, ja hyvä niin. Vastaavaa turistiviisumilla työskentelyä ei ole sallittu missään muussa Schengen-maassa, eikä ihme. Se edesauttaa köyhien hyväksikäyttöä, jolle oikeusvaltiossa ei voi olla sijaa.
Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että huomattavan moni kotimaisen luonnonmarja-alan toimija on noudattanut sääntöjä. Tästä kertoo se, että valtaosa poimijoista on kertonut olleensa järjestelyihin tyytyväisiä.
Vanhaan malliin ei ole silti paluuta. Uuden, kestävämmän mallin etsintä on aloitettu ja hallituksen tavoitteena on löytää sellainen 2025 poimintakauteen mennessä. Vaihtoehtoina on mainittu työntekijän tai yrittäjän oleskelulupa.
Työluvan edellytyksenä olisi maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen mukainen, noin 1 300 euroa kuukausipalkka, joka on nousemassa 1 600 euroon. Yrittäjän oleskelulupaan vaadittaisiin y-tunnus ja liiketoimintasuunnitelma, mikä kuulostaa liian vaikealta. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäänee työntekijän oleskelulupa, jolloin poimijan on oltava työsuhteessa joko ulkomailla tai Suomessa olevaan työnantajaan.
Tiedossa on, ettei työsuhdekaan poista riiston mahdollisuutta. Tästä on näyttöä maa- ja metsätalousalalta, joiden kausityöntekijöistä iso osa tulee ulkomailta. Paljon jää jatkossakin yksittäisten työnantajien vastuulle – muutama mätämuna riittää pilaamaan kaikkien maineen.
Kotimaisille marjastajille avautuu tulevana kesänä näytön paikka. Metsät ja suot ovat täynnä marjoja, jotka pitäisi saada markkinoiden käyttöön – muussa tapauksessa alan yrittäjät päätyvät konkurssiin tai joutuvat turvautumaan tuontimarjoihin. Kenttä on vapaa suomalaisille poimurikyykkijöille. Tarjolla on tuhansien eurojen veroton ansio, raitista ilmaa, luonnon ihmeitä ja ykkösluokan ekokuntosali kaikkine luomulaitteineen. Eiköhän lähdetä joukolla marjaan.