Huolettomille asuntovelallisille ja -sijoittajille on tarjolla kantapäätalousoppia, kun taloyhtiölainan lyhennysvapaat loppuvat ja niin kutsuttu rahoitusvastike korkoineen tulee maksuun. Asumiskulut voivat ylittää pahimmassa tapauksessa asunnon omistajan maksukyvyn.
Tukalan tilanteen taustalla on asuntokauppiaiden varsinkin kasvukeskuksissa jo pitkään käyttämä markkinointikikka, missä ostajia on houkuteltu asuntokaupoille matalalla myyntihinnalla ja pitkillä taloyhtiölainan lyhennysvapailla. Uuteen asuntoon on päässyt kiinni maksamalla vain osan sen todellisesta hinnasta.
Loppusumma on jäänyt taloyhtiölainaksi, jonka maksamisen aloittamista on lykätty vuosilla. Asukas on huolehtinut alkuvaiheessa lähinnä hoitovastikkeesta, mikä sekin on voinut olla halpa.
Osalle asunnon hankkineista on tullut yllätyksenä se, miten paljon maksuun lopulta tullut rahoitusvastike nostaa kuukausittaisia asumiskuluja. Yllätystä on syventänyt hoitovastikkeen ja lainan korkojen raju nousu sekä ennätysinflaation aiheuttama kaiken kallistuminen.
Tiedossa on tapauksia, missä asukkaalla ei ole ollut enää varaa asua ostamassaan asunnossa. Se on ollut pakko laittaa myyntiin tilanteessa, missä myyntiaika on pitkä ja -hinta laskeva (LK 13.6.).
Markkinoilla on jo poikkeuksellisen runsaasti halpoja huoneistoja, joissa on kallis velaton hinta ja kallis rahoitusvastike. Suomen yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus ennakoi äsken Twitterissä, että Suomessa nähdään pian asuntokauppoja, missä myyjä maksaa ostajalle päästäkseen irti liian kalliiksi käyneestä asunnostaan.
Kukaan ei voi sanoa, etteikö asuntokauppoihin liittyvistä riskeistä olisi tiedetty ennakkoon. Talousasiantuntijat varoittivat asuntovelallisia jo miinuskorkojen aikana siitä, ettei poikkeustilanne jatku loputtomiin ja korot nousevat.
Varoitukset kaikuivat osin kuuroille korville, eikä ihme. Asuntovelallisten suosiman 12 kuukauden euriborin viitekorko pysyi alhaalla yli kymmenen vuotta, joista kuusi korko oli miinuksella.
Nyt viitekorko on neljän prosentin luokkaa, missä ei ole sinänsä mitään ihmeellistä. Kyse on pitkän aikavälin normaalista korkotasosta eli on todennäköistä, että korot pysyvät näissä luvuissa vielä pitkään.
Osalle asuntovelallisista voi olla yllätys, että aikaisempaa korkeampi korko nostaa paitsi omien myös taloyhtiön lainojen maksuja. Joillekin voi tulla yllätyksenä sekin, että jos hoito- tai rahoitusvastike jää yhdeltä asukkaalta maksamatta, vastike tulee muiden asukkaiden maksettavaksi eli lisää entisestään heidän asumiskulujaan.
Jos on kansan talousosaamisessa vielä rutkasti kehitettävää, sitä riittää myös kansan valitsemien päättäjien taloustaidoissa. Molemmilla on uudessa tilanteessa näytön paikka.
P.S.
Jatkuva muutos on väistämätön ilmiö politiikassakin, mutta kaiken myllerryksen keskeltä löytyy myös jotain pysyvää. Paavo Väyrynen (kesk.) aikoo olla ehdolla 2024 presidentinvaaleissa. Miehen edelliset valtiopäämiesehdokkuudet ovat vuosilta 1988, 1994, 2012 ja 2018. Ne kaikki ovat päättyneet karvaaseen tappioon.
Tällä kertaa keminmaalainen pyrkii Mäntyniemeen suosiolla valitsijayhdistyksen kautta, mikä on keskustalle helpottava uutinen – jakoihan Väyrysen eduskuntavaaliehdokkuuskin puolueen kahteen, toisiaan kyräilevään leiriin.