työtaistelut: Yk­si­tyi­sen so­siaa­li­pal­ve­lu­alan työ­rii­das­sa ei vielä sopua – uudet lakot uh­kaa­vat alkaa kes­ki­viik­ko­na

kolumni: Säh­kö­tuet olivat pa­niik­ki­rat­kai­su, jossa rahaa jaet­tiin surutta myös rik­kail­le

Mielipide: Pel­ko­sen­nie­mi ei ole krii­si­kun­ta

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan kesän ajalle - tutustu ja hae tästä

Kolumni

Kor­kea­len­toa: Mikä on Sinun so­siaa­li­nen kä­den­jäl­ke­si?

Marko Palmgren on sosiaalisesti kestävän talouden erityisasiantuntija Lapin ammattikorkeakoulussa. Korkealentoa-palstalla vierailee kolumnisteja Lapin yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta.
Marko Palmgren on sosiaalisesti kestävän talouden erityisasiantuntija Lapin ammattikorkeakoulussa. Korkealentoa-palstalla vierailee kolumnisteja Lapin yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta.
Kuva: Pia Kuha
Korkealentoa

Hiilijalanjälki on jo useimmille tuttu, mutta sosiaalinen kädenjälki lienee vieraampi käsite.

Kestävä kehitys jaetaan usein ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Talous on pitkään ohjannut lähes kaikkea tekemistä ja toimintaa, mutta ilmastonmuutoksen, luontokadon ja monien muiden ilmiöiden myötä ekologinen kestävyys on noussut ohjaavaksi tekijäksi talouden rinnalle. Ei tosin vielä riittävästi, mutta kuitenkin.

Sosiaalinen kädenjälki tarkoittaa jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun tuottamaa yhteiskunnallista vaikutusta. Sosiaalista kädenjälkeä tarvitaan mittaamaan sitä, miten sosiaalinen kestävyys ja ihmiset pysyvät taloudellisten haasteiden ja vihreän siirtymän kelkassa mukana. Mitä suurempi sosiaalinen kädenjälki on, sitä paremmin sosiaalinen kestävyys toteutuu.

Mitä suurempi sosiaalinen kädenjälki on, sitä paremmin sosiaalinen kestävyys toteutuu.

Lapin AMK:ssa vastuullisuus ja kestävä kehitys ohjaavat kaikkea toimintaa. Minun tehtäväni on kasvattaa lappilaista sosiaalista kädenjälkeä monin eri tavoin. Esimerkiksi julkiset hankinnat ovat Suomessa 50 miljardia euroa vuodessa. Hankinnoilla voidaan hyvinkin sekä pienentää hiilijalanjälkeä että suurentaa sosiaalista kädenjälkeä.

Toiselta puolelta maapalloa kuljetetut tuotteet voivat olla jonkun sentin halvempia kuin lähellä tuotetut, mutta eivät välttämättä ekologisesti ja sosiaalisesti yhtä kestäviä. Eikä taloudellisestikaan, kun ajatellaan paikallisen tuotannon hyötyjä työllisyyden ja verotulojen näkökulmasta. Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa myös omavaraisuudella ja huoltovarmuudella on tärkeä rooli, jotta arkiset asiat toimivat.

Lapissa on 10 000 avointa työpaikkaa, mutta samanaikaisesti 8 000 työtöntä, joiden joukossa on monia nuoria, osatyökykyisiä, pitkäaikaistyöttömiä ja pitkän työuran tehneitä, joiden osaaminen on vanhentunut maailman muuttuessa. Lienee vain mielikuvitus rajana sille, mitä kaikkea voitaisiinkaan tehdä, jotta avoimiin työpaikkoihin löydettäisiin työntekijöitä niin, että jokainen pääsee osalliseksi yhteiskuntaan osaamisensa ja voimavarojensa mukaan.

On tärkeää, että asukkaat, kuluttajat, järjestöt, yritykset ja julkiset toimijat tekevät valintoja, jotka edistävät sosiaalisesti kestävää taloutta ja kasvattavat lappilaista sosiaalista kädenjälkeä.

Miten Sinä voit omilla valinnoillasi kasvattaa sosiaalista kädenjälkeäsi?