Ke­mi­joen Tai­val­kos­ken ylä­puo­li­nen alue on kar­toi­tet­tu, jotta veneily olisi Ter­vo­lan alueel­la tur­val­li­sem­paa ja ka­las­ta­jat löy­täi­si­vät hel­pom­min ot­ti­pai­kat

Kemijoen virkistyskäytön kehittämishankkeen vetäjä Seppo Kähkönen uskoo, että Kemijoen virkistyskäyttö lisääntyy tulevina kesinä.

Kuva: Jouni Valikainen

Tervolan kunnan edustajat ja Ala-Kemijoen osakaskunnat haluavat nähdä Taivalkosken yläpuolisella Kemijoen altaalla tulevina kesinä entistä enemmän veneilijöitä ja kalastajia. Hiljakseltaan virtaa ylöspäin kulkeva vene uistinvapoineen on ollut harvinainen näky. Kemijoen virkistyskäyttö Tervolassa on ollut vähäistä.

Tervola pisti pystyyn kehittämishankkeen, jonka avulla kehitetään joen virkistyskäyttöä. Hanke on nyt loppusuoralla. Taivalkosken yläpuolelta aina Tervolan ja Rovaniemen kuntarajalle saakka Mitta Oy kartoitti joen pohjan muodon. Maanmittauslaitokselle luovutettu tietokanta päivittyy eri karttapalveluihin. Kesällä 2020 luodattiin Ossauksen voimalaitoksen alapuoli ja 2021 yläpuolinen vesialue.

– Veneilijä näkee halutessaan puhelimesta pohjan muodot. Sovelluksen avulla voi välttää pohjakosketukset. Se auttaa myös löytämään parhaat kalojen ottipaikat, hankkeen vetäjänä ollut Seppo Kähkönen kertoo esitellessään hankkeen loppuraporttia.

Kalaa on

Kemijoki on ollut ennen Pohjolan Voiman Isohaaran voimalaitoksen rakentamista maailmankuulu lohijoki. Isohaaran voimalaitos rakennettiin 1945-1949. Kemijoki Oy:n omistama Taivalkosken voimalaitos rakennettiin puolestaan 1972–1976. Voimalaitoksista huolimatta Taivalkosken yläpuolella riittää kalastajilla pyydettävää. Kiitos niistä kuuluu istutusten ja luontaisen kalakannan lisäksi  Isohaaran kalateille ja Taivalkosken kalasydämelle.

– Joesta voi saada haukea, kuhaa, ahventa, taimenta, kirjolohta tai jopa lohta. Odottelen mielenkiinnolla tietoa, minkä verran kalaa nousi viime kesänä kalasydäntä pitkin Taivalkosken yläpuolelle, Ylipaakkolan osakaskunnan puheenjohtaja Paavo Alatalo  sanoi.

Veneilijöitä ja kalastajia palvelevat myös laavuille laitettavat infotaulut, jotka toivottavat veneilijät ja kalastajat tervetulleiksi Kemijoelle ja Tervolaan.

– Infotauluista käy ilmi veneenlaskupaikat, laavut ja tulipaikat. Veneenlaskupaikoille lisätään myös uusia opasteviittoja. Suunnittelimme osakaskuntien kanssa tauluihin sähköisen kalastuslupamyynnin. Puhelimella voi hankkia QR-koodin avulla tarvittavan kalastusluvan, Kähkönen kertoo.

Infotaulusta näkyy muun muassa Kemijoen Tervolan alueen laavu- ja veneenlaskupaikat. QR-koodin avulla voi hankkia myös kalastusluvat.

Vesialueiden hallitsijoina toimivat osakaskunnat saavat kalastuslupien myynnistä oman osansa.

Jotta jokialueelle saadaan veneilijöitä ja kalastajia, niin veneenlaskupaikat pitää olla kunnossa. Veneenlaskupaikat herättivätkin osakaskuntien edustajien keskuudessa keskustelua.

– Veneenlaskupaikkojen kunnostamisesta on puhuttu jo vuosien ajan. Toivottavasti se ei jää tällä kertaa pelkäksi sananhelinäksi, Lapinniemen osakaskunnan edustaja Esko Alaollitervo toivoo.

Koivun osakaskunnan edustajana hankkeen ohjausryhmässä oleva Erkki Jeremejeff uskoo, että hankkeen avulla joelle tulee lisäkäyttöä.

– Kyseessä on hyvä hanke, mutta mitä sitten tapahtuu, kun Suhangon kaivoksen purkuputki tulee Kemijokeen. Tällainen pelko on olemassa, Jeremejeff sanoo.

Tervolan kunnanjohtaja Mika Simoska muistutti, että venelaskupaikkojen kunnostuksesta vastaa Tervolan kunta. Kemijoki Oy on antanut kunnostustöihin taloudellista tukea. Venepaikkojen ja uimarantojen kehittäminen nousi esiin jokivarressa pidetyissä ohjatuissa työpajoissa. Niitä pidettiin yhdessätoista eri kylässä tai yhdistyksessä.

– Venelaskupaikkojen ympäristön huolehtimisessa voisivat kyläyhdistykset ja osakaskunnat olla mukana, Mika Simoska ehdottaa.

Kesäkuussa päättyy

1.12.2019 alkanutta hanketta jatketaan ensi kesäkuun loppuun. Sulan maan aikana saadaan Painatus Äxältä hankitut opastaulut omille paikoilleen.

Hankkeen budjetti on liki 57 000 euroa. Talkootyön hinnaksi oli arvioitu vajaa kahdeksan tuhatta euroa, mutta se nousi noin yhteentoista tuhanteen euroon. Sekin luku kertoo jotain osakaskuntien ja eri yhdistysten sitoutumisesta hankkeeseen.

Hankkeeseen saatiin kehittämisavustusta Peräpohjolan Leader ry:ltä, yksityisinä rahoittajina toimivat Ylipaakkolan, Alapaakkolan, Koivun, Runkauksen ja Lapinniemen osakaskunnat, Metsähallitus sekä Kalasydän Oy. Meri-Lapin Meripelastusseura antoi talkooapua mm. turvallisen veneilyn ABC-oppaan tekemiseen.

Tervolassa on aiemmin toteutettu Morse ja Teema matkailuhankkeet. Kemijoen virkistyskäytön kehittämishanke on jatkumoa näille aiemmille projekteille.