Suuresta susitalvesta on yli 60 vuotta. Silti enontekiöläinen pororikas Johan Aslak Labba, 79, muistaa sen hyvin.

Susilauma ilmestyi iltayöllä ja laukotti tokkaa usein aamuun asti. Lumi pöllysi. Vauhkoontuneet porot uupuivat ennen kuin sudet.

Pimeydessä poromiehet eivät voineet muuta kuin hiihtää ympäriinsä ja yrittää huutamalla säikytellä petoja.

– Pyssyjäkin oli, mutta panoksia niin vähän, ettei voitu edes ilmaan ampua.

Susilauma ei luovuttanut, ennen kuin miehet olivat kuljettaneet poronsa tuntureilta keskeltä Käsivartta melkein sata kilometriä etelämmäs, metsäisemmille maille.

– Jossain Markkinan kohdalla sudet antoivat periksi.