Pääkirjoitus: Suden kan­nan­hoi­dol­li­nen jahti on aloi­tet­ta­va Suo­mes­sa mah­dol­li­sim­man pian

Yritykset: Tornion Park Hotel vaihtaa omis­ta­jaa

Rikosepäily: Kahden osa­kas­kun­nan rahat ka­to­si­vat Pel­ko­sen­nie­mel­lä

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Kolumni

Kan­nat­taa­ko päih­teis­tä kertoa lää­kä­ril­le?

-

Vaaleanpunainen jauhe aiheutti hiljattain neljän ihmisen kuoleman Rovaniemellä.

Uutinen ylitti valtakunnallisen mediakynnyksen. Poliisi vastasi toimittajien puheluihin poikkeuksellisen auliisti, koska se halusi vaarallisen aineen pois markkinoilta. Menehtyneistä ei juuri puhuttu.

Huumeita koskevassa uutisoinnissa ihminen jää lähes poikkeuksetta piiloon tai muuttuu pelkäksi päihderiippuvaisen käsitteeksi. Tämä on ongelma.

Vielä suurempi ongelma se on, jos ja kun ihminen muuttuu pelkäksi käsitteeksi myös terveydenhuollon silmissä.

Se voi tapahtua esimerkiksi niin, että ihminen hakee lääkäriltä apua mielenterveysongelmaansa ja kertoo vastaanotolla käyttäneensä päihdettä X helpottaakseen oloaan.

Ja kas, ihminen määritellään saman tien päihdeongelmaiseksi. Sen jälkeen on vaikea, ellei jopa mahdoton, saada apua alkuperäiseen ongelmaan.

Päihderiippuvuuden taustalla on hyvin usein mielenterveysongelma.

Silti päihteidenkäyttö nähdään suuremmaksi hoidettavaksi ongelmaksi kuin mielenterveyden häiriö.

Kaksoisdiagnoosin saaneille vertaisryhmän perustaneen Tom Merilahden mukaan suurin ongelma on palvelujärjestelmän rakenne. Vaikka päihde- ja mielenterveyspalvelut on laitettu saman nimikkeen alle, ne eivät käytännössä kohtaa.

Kaksoisdiagnoosin saaneilla ihmisillä on päihdeongelman lisäksi vähintään yksi mielenterveyden häiriö. Nämä ihmiset putoavat usein palveluiden väliin tai jäävät kokonaan ilman. Harvalla heistä on voimia vaatia asianmukaista hoitoa.

Merilahti lääkitsi kaksisuuntaista mielialahäiriötään alkoholilla.

Kun hän kertoi siitä lääkärille, hänet siirrettiin päihdepalveluiden asiakkaaksi. Mielialahäiriön hoito lopetettiin.

Vuosikymmenien ja kolmannen itsemurhayrityksen jälkeen Merilahti pääsi lopulta hoitoon, jossa otettiin huomioon myös mielialahäiriö. Nyt hän on ollut raittiina yhdeksän vuotta.

Merilahden mukaan mikään ei ole muuttunut hänen raittiusaikanaan. Päihteidenkäytön myöntäminen vie monelta mahdollisuuden saada mielenterveyspalveluita.

Mitä mieltä on hoitaa vain seurauksia ja jättää syy hoitamatta? Ei mitään.

Kyse on asenteista. Päihdetyön eettisen toimikunnan havainto on ollut, että stigma on lieventynyt mielenterveyden lievempien häiriöiden osalta, mutta ei samalla tavoin päihderiippuvuuksien kohdalla.

Päihdeongelmaa pidetään herkästi ihmisen omana vikana. Kun syy löydetään ihmisestä, hoito on helppo evätä. Itsepä otit.

Kirjoittaja on toimittaja.

Toivottavasti nautit tästä kolumnista

Lapin Kansan tilauksella pääset lukemaan kaikki tuoreimmat ja kiinnostavimmat sisällöt heti.