Kaks­laut­ta­sen ig­lu­ky­läs­sä pol­tet­tiin satoja tonneja ra­ken­nus­jä­tet­tä – kävimme kat­so­mas­sa, miltä alueel­la näyttää nyt

Ympäristörikoksesta tuomittu yrittäjä Juhani Eiramo toteaa, että jätteidenpoltto oli "nykyisten normien ja lakien näkökulmasta johdonmukaisesti väärin".

Osassa tavaroista suojapahvit ovat hajonneet ympäriltä.
Osassa tavaroista suojapahvit ovat hajonneet ympäriltä.
Kuva: Jussi Leinonen

Metsätien varressa Sodankylän Kakslauttasessa on kasoissa sekalaista tavaraa: teräsputkia, styrokslevyjä, johtoja, tiiliä, kiuaskiviä, laattoja.

Osa mäntymetsän keskelle pinotuista tarvikkeista näyttää yhä käyttökelpoisilta, osa ei. Muovisuojuksen alta pilkottaa vettyneitä eristelevyjä. Maahan on tallautunut metalliromua ja lasinsirpaleita.

Metsään muodostuneen aukion keskellä on alue, jossa lasinsiruja ei ole. Siitä on poistettu saastunutta ainesta ja korvattu se puhtaalla maalla, jonka pinnalla kasvaa nyt ruohotuppoja.

Entinen jätteidenpolttoalue on kooltaan muutamia kymmeniä neliömetrejä. Maa-aines on vaihdettu kuvassa tien vasemmalla puolella olevan levikkeen keskeltä.
Entinen jätteidenpolttoalue on kooltaan muutamia kymmeniä neliömetrejä. Maa-aines on vaihdettu kuvassa tien vasemmalla puolella olevan levikkeen keskeltä.
Kuva: Jussi Leinonen

Tällä alueella matkailuyritys Kakslauttanen Arctic Resort oy poltti ja hautasi maahan satoja tonneja rakennusjätteitä 2010-luvun aikana.

Vuonna 2020 yrittäjä Juhani Eiramo sai ehdollisen vankeusrangaistuksen törkeästä ympäristön turmelemisesta. Yritys joutui myös maksamaan korvauksia.

Tapaus on esillä MTV:llä torstaina alkavassa dokumenttisarjassa Uskomattomat ympäristörikokset.

Juhani Eiramo kommentoi alueen nykyistä kuntoa Lapin Kansalle sähköpostitse. Hänen mukaansa puhdistetulla alueella sijaitsee yhtiön rakennusmateriaalivarasto, josta ei aiheudu vaaraa ympäristölle.

– On hyvä ymmärtää, että isona toimijana myös materiaalivarastomme on mittava alkaen esimerkiksi 200 saunaan vaihdettavista saunakivistä, Eiramo kirjoittaa.

Tältä jätteidenpolttoalueella näyttää nyt:

Entinen jätteidenpolttopaikka lähellä Kakslauttasen iglukylää. Entinen jätteidenpolttopaikka lähellä Kakslauttasen iglukylää. Entinen jätteidenpolttopaikka lähellä Kakslauttasen iglukylää. Entinen jätteidenpolttopaikka lähellä Kakslauttasen iglukylää. Entinen jätteidenpolttopaikka lähellä Kakslauttasen iglukylää.
Entinen jätteidenpolttopaikka lähellä Kakslauttasen iglukylää.
Entinen jätteidenpolttopaikka lähellä Kakslauttasen iglukylää.
Kuva: Jussi Leinonen

Kakslauttasen ympäristörikos tuli julkisuuteen vuonna 2016 Lapin Kansan juttujen kautta. Tuolloin yrityksen entinen työntekijä vei toimittajan paikan päälle katsomaan jätteiden polttoa.

Polttoalueen pilaantunut maa vaihdettiin puhtaaseen maa-ainekseen jo ennen rikostuomiota vuosina 2017 ja 2018.

Tuolloin Lapin ely-keskus vaati, että alueelta poistetaan ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittivät virallisesti määritellyt antimonin, arseenin, elohopean, kadmiumin, koboltin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin, vanadiinin ja öljyhiilivetyjen kynnysarvot.

Vuosina 2019 ja 2020 Lapin ely-keskus löysi alueen pohjavesistä koboltin, kromin ja nikkelin kohonneita pitoisuuksia. Ylitarkastaja Vesa-Matti Määtän mukaan on tyypillistä, että maaperän puhdistamisen jälkeen haitta-aineita esiintyy pohjavesinäytteissä parin vuoden ajan.

Ely-keskus lopetti alueen pohjavesien tarkkailun vuonna 2021. Tuolloin näytteet olivat puhtaita.

Kakslauttasen jätteiden polttaminen ja hautaaminen nousi julkisuuteen Lapin Kansassa 17.8.2016 julkaistun jutun myötä.
Kakslauttasen jätteiden polttaminen ja hautaaminen nousi julkisuuteen Lapin Kansassa 17.8.2016 julkaistun jutun myötä.
Kuva: Sammeli Harve

Lapin ely-keskuksen ympäristönsuojeluyksikön päällikön Juha-Pekka Hämäläisen mukaan polttoalue ei nykyisellään näytä siltä, että siitä olisi vaaraa ympäristölle. Hän arvioi alueen kuntoa Lapin Kansan lähettämien valokuvien perusteella.

Hämäläisen mukaan ympäristörikostuomio ei yleensä johda tuomitun tehostettuun tarkkailuun.

– Jos asia on saatettu kuntoon ja ympäristö on kunnostettu, ei tarkkailulle ole tarvetta.

Jätelain noudattamista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Sodankylän alueen ympäristötarkastaja Elisa Ahlberg ei halua kommentoida yksittäistapausta eikä siis kerro, miten valvonta on Kakslauttasessa hoidettu.

Juhani Eiramo Kakslauttanen Arctic Resortin tiloissa keväällä 2022.
Juhani Eiramo Kakslauttanen Arctic Resortin tiloissa keväällä 2022.
Kuva: Elina Melamies

Kakslauttasen yrittäjän Juhani Eiramon mukaan yritys hoitaa nykyään jätteiden kierrätyksen ja hävittämisen asianmukaisesti.

Hävittämisessä hyödynnetään yhteiskunnan tarjoamia järjestelmiä. Eiramo ei kerro tarkemmin, mihin jätteet viedään.

Hän toteaa, että jätteidenpoltto oli "nykyisten normien ja lakien näkökulmasta johdonmukaisesti väärin" ja hän ymmärtää syyllistyneensä ympäristön turmelemiseen.

Eiramo muistuttaa, että hän ei valittanut tuomiosta. Yhtiö on myös hoitanut kaikki tuomion määräämät velvoitteet.

– Tiedostamme hyvin vastuullisuuden merkityksen yhtiön liiketoiminnassa ja maineessa, ja panostamme vastuullisuuden kehittämiseen.

Kakslauttanen Arctic Resort oy oli vuonna 2019 eli ennen koronaepidemiaa liikevaihdolla mitattuna Suomen viidenneksi suurin matkailu- ja ravintola-alan yritys.

Yrityksen liikevaihto oli noin 25 miljoonaa euroa ja liiketulos lähes 12 miljoonaa euroa.

Viime vuoden kesäkuussa päättyneellä tilikaudella yrityksen liikevaihto oli reilut kymmenen miljoonaa euroa. Liiketulos oli noin 3,6 miljoonaa euroa.

Juhani Eiramon yritykseen kuuluu kaksi Sodankylän Kakslauttasessa sijaitsevaa matkailukeskittymää. Eiramo on myös rakentanut Utsjoelle hotellin ja kymmenkunta iglua. Utsjoen kohdetta ei ole vielä avattu.
Juhani Eiramon yritykseen kuuluu kaksi Sodankylän Kakslauttasessa sijaitsevaa matkailukeskittymää. Eiramo on myös rakentanut Utsjoelle hotellin ja kymmenkunta iglua. Utsjoen kohdetta ei ole vielä avattu.
Kuva: Jussi Leinonen
Kakslauttasen matkailuyrityksen uudella puolella sijaitsee muun muassa Suomen suurin planetaario.
Kakslauttasen matkailuyrityksen uudella puolella sijaitsee muun muassa Suomen suurin planetaario.
Kuva: Jussi Leinonen
Mikä?

Ympäristörikokset

Lapin käräjäoikeuden päätöksen mukaan Kakslauttasen matkailuyritys poltti vuosina 2013–2018 noin 200 tonnia rakennusjätettä. Lisäksi maahan haudattiin noin 500 tonnia jätettä.

Polttaminen ja hautaaminen tapahtuivat Metsähallitukselta vuokratulla maa-alueella.

Mukana poltettiin ongelmajätteitä. Myös myrkyttömät jätteet voivat muuntua poltettaessa erittäin myrkyllisiksi yhdisteiksi.

Joulukuussa 2020 yrityksen omistaja Juhani Eiramo tuomittiin vuoden ehdolliseen vankeuteen törkeästä ympäristön turmelemisesta. Lisäksi Kakslauttanen Arctic Resort oy määrättiin maksamaan 60 000 euroa yhteisösakkoa sekä 50 000 euroa rikoshyödystä.

Eiramo ei ole ainoa ympäristörikokseen syyllistynyt matkailuyrittäjä Lapissa. Vuonna 2021 Päivikki Palosaari tuomittiin kolmeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen laittoman kaatopaikan pitämisestä Kittilässä.

Kakslauttanen Arctic Resort oy

Juhani "Jussi" Eiramon tasan 50 vuotta sitten perustama yritys.

Yritys rakensi Lapin tiettävästi ensimmäiset lasi-iglut reilut parikymmentä vuotta sitten. Kakslauttasen iglukylä tunnetaan nykyään maailmalla Lapin luontomatkailun lippulaivana.

Yritykseen kuuluu kaksi Sodankylän Kakslauttasessa sijaitsevaa matkailukeskittymää. Nelostien varressa sijaitsevassa vanhemmassa osassa on 150 vuodepaikkaa ja noin 150 ravintolapaikkaa.

Uudemman West Villagen kelomökeissä ja lasi-igluissa on 700 vuodepaikkaa, ja alueella on yli tuhat ravintolapaikkaa. Alueelle on rakennettu on myös Suomen suurin planetaario.

Lapin yrittäjät valitsi Jussi Eiramon vuoden yrittäjäksi syyskuussa 2020.

-
Kuva: Sammeli Harve
"Hakijalla tulee olla puhtaat jauhot pussissaan"
Niina Lavia

Kakslauttanen Arctic Resort oy on saanut Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksilta vuosien varrella yhteensä noin 7,1 miljoonaa euroa yritystukia. Avustukset on myönnetty Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).

Haettu rahoitus on harkinnanvaraista valtiontukea, jota myönnetään yrityksen tavanomaisesta toiminnasta oleellisesti poikkeavan kehittämishankkeen toteuttamiseen.

Kakslauttaseen on myönnetty avustusta muun muassa iglujen rakentamiseen ja uuden matkailuyrityksen perustamiseen Utsjoelle.

Ely-keskusten tuet on myönnetty ennen Kakslauttasen matkailuyrityksen saamaa ympäristörikostuomiota, joka annettiin joulukuussa 2020. Laittomasta jätteidenpoltosta kerrottiin kuitenkin muun muassa Lapin Kansassa jo vuonna 2016.

Yritysasiantuntija Kari Skyttä Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta ei kommentoi yksittäistapausta, mutta kertoo, että yleisellä tasolla yrittäjän saama rikostuomio voi vaikuttaa avustusten myöntämiseen.

– Lähtökohtaisesti yritysrahoitusta myönnettäessä hakijalla tulee olla puhtaat jauhot pussissaan, Skyttä kertoo sähköpostitse.

Skyttän mukaan myöntöprosessissa tarkastellaan aina hakijan taloudellista tilaa, kannattavan toiminnan edellytyksiä, hankkeen sisältöä ja sen vaikuttavuutta.

Samalla arvioidaan myös hankkeen ympäristö- ja ilmastotoimivaikutuksia.

EAKR-rahoitusten lisäksi Kakslauttanen Arctic Resort oy:lle on myönnetty ainakin koronatukia. Helsingin Sanomien vuonna 2022 tekemän selvityksen mukaan yritys sai koronatukia yhteensä noin 1,6 miljoonaa euroa.

Lue lisää:

Kaks­laut­ta­sen jät­tei­den­polt­to aloit­taa uuden suo­ma­lais­sar­jan – "Ym­pä­ris­tö­ri­kos­ten uhreja olemme me kaik­ki", sanoo sarjan tekijä

Juhani Ei­ra­mol­le vuosi eh­dol­lis­ta van­keut­ta tör­keäs­tä ym­pä­ris­tön tur­me­le­mi­ses­ta – yri­tyk­sel­le 60 000 euroa yh­tei­sö­sak­koa (11.12.2020)

Ilmoita asiavirheestä