Kilpailu eduskuntapaikoista on käynnistynyt – ehdokasasettelu päättyi tiistaina. Tosin virallista kisasta tulee vasta 2. maaliskuuta, jolloin vaalipiirilautakunnat vahvistavat listat ja kansanedustajiksi pyrkivät saavat ehdokasnumeronsa.
Jo nyt tiedossa on, että lappilaisäänestäjät pääsevät valitsemaan suosikkinsa 112 ehdokkaan joukosta yhteensä 14 eri listalta.
Edellisissä eduskuntavaaleissa listoja oli Lapissa 16 ja ehdokkaita 122. Poissa ovat muun muassa Paavo Väyrysen "syrjähyppynä" muistettu Seitsemän tähden liike, perussuomalaisista erkaantunut ja sittemmin kuopattu Sininen liike sekä Feministinen puolue.
Uutta ovat sitoutumattomat, Liberaalipuolue – vapaus valita, Valta kuuluu kansalle ja Vapauden liitto. Mukana ovat totutusti kaikki valtakunnan suuret puolueet – tällä kertaa täysillä, 14 ehdokkaan listoilla.
Ehdokkaita on vähemmän kuin aikoihin. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa pyrkijöitä oli 118 ja 2011 vaaleissa 114. Ehdokasasettelua voidaan pitää silti vähintäänkin tyydyttävänä, sillä jopa isoimmilla puolueilla oli vaikeuksia saada listansa täyteen. Houkutustyötä jouduttiin tekemään loppuun asti.
Lopputuloksena on kohtuullisen kattava kansanedustajaehdokkaiden joukko. Eduskuntaan pyrkijöitä on kahta vaille kaikista Lapin kunnista ja joukossa on jopa yllättävän paljon nuoria tai nuorehkoja henkilöitä.
Vaikka miehiä on hieman enemmän kuin naisia, tilanne on huomattavasti parempi kuin 2019 vaaleissa, jolloin ehdolla oli 73 miestä ja vain 49 naista.
Edessä on aikaisempaa kovempi kisa, sillä tällä kertaa Lapissa on jaossa vain kuusi kansanedustajapaikkaa. Yhden paikan menetys johtuu asukasluvun laskusta ja se tarkoittaa sitä, että joku maakunnan nykyisistä eduskuntapuolueista – keskusta, sdp, perussuomalaiset, kokoomus ja vasemmistoliitto – menettää yhden tai jopa kaikki paikkansa Arkadianmäellä.
Vaikeuskerrointa lisää piilevä äänikynnys, joka noussee yhden kansanedustajapaikan menetyksen myötä Suomen korkeimmaksi, enimmillään peräti 14,3 prosenttiin äänistä. Piilevällä äänikynnyksellä tarkoitetaan sitä, että puolue saa vaalipiiristä varmasti yhden kansanedustajan, jos se onnistuu saamaan vähintään kyseisen osuuden äänistä. Käytännössä tämä tarkoittaa yli 10 000 ääntä.
Valituksi tulemiseen ei välttämättä riitä oma iso äänimäärä, vaan ehdokas tarvitsee myös puolueensa tai vaaliliittonsa vaalimenestystä.
Ehdolle asettuneet ansaitsevat meidän kaikkien kunnioituksen. Vaaliehdokkuus vaatii aatteen palon ja puoluesoturuuden lisäksi aimo annoksen siviilirohkeutta, sillä poliitikoksi pyrkivä asettaa itsensä julkisen arvostelun kohteeksi.
On hyvä muistaa, että demokratia tarvitsee toimiakseen ehdokkaita vaaleihin. Ilman ehdokkaita ei olisi vaaleja, eikä kansanvaltaa.
P.S.
Eniten kansanedustajaehdokkaita tulee Rovaniemeltä (39). Kakkosena on Tornio (11) ja kolmosena Kemi (9). Kemijärveltä ehdolla on seitsemän henkilöä. Historia on todistanut, ettei määrä korvaa laatua eduskuntavaaleissa. Lappilaisäänestäjiä eivät kuntarajat pidättele, jos ehdokas on mieleinen. 2015 vaaleissa valituksi tuli kaksi ehdokasta reilun tuhannen asukkaan Savukoskelta, Eeva-Maria Maijala (kesk) ja Markus Mustajärvi (vas.). Tosin vastaava ihme ei toistu tällä kertaa, sillä Itä-Lapin poropitäjällä ei ole ensimmäistäkään ehdokasta.