Mikä on paras sijoituspaikka Naton maavoimien alaesikunnalle? Vastausta kysymykseen saadaan odottaa ainakin ensi talveen, sillä asian pohdinta on vasta aloitettu puolustusvoimissa ja -liitossa.
Mahdollisena esikuntapaikkakuntana on mainittu ainakin Mikkeli, Pori ja Rovaniemi, mutta kyse on puhtaasta spekuloinnista. Asia on aidosti auki.
Niin paikkakuntien kuin poliitikkojenkin mahdollisuudet vaikuttaa valintaan ovat vähäiset, sillä päätös syntyy enemmän sotilaallisista kuin poliittisista lähtökohdista. Sotilaallisia päätöksiä on vaikea ohjailla, sillä ne tehdään sotilaallisilla faktoilla. Tämän luulisi vaikuttavan positiivisesti Lapin pääkaupungin mahdollisuuksiin pärjätä tässä kilpailussa.
Päätös Suomeen perustettavasta Naton maavoimien johtoportaasta (MCLCC) julkistettiin Naton puolustusministereiden kokouksessa kesäkuussa. Kyseisen esikunnan päätehtävänä on suunnitelmien laatiminen siitä, miten koko Skandinavian aluetta puolustetaan kriisitilanteessa, missä maavoimaesikunnan vastuulla on maasodankäynnin johtaminen Pohjolassa.
Esikuntapaikkakunnan valinnassa painavat saavutettavuus – hyvät lento-, raide- ja maantieyhteydet – suomalaisten esikuntien läheisyys, valmiit rakenteet – rakennukset sekä tietoliikenne- ja tiedonsiirtoyhteydet – ja mahdollisesti myös strateginen sijainti.
Naton alaesikunta tuo Suomeen todennäköisesti satoja kansainvälisiä sotilas- ja siviilityöntekijöitä perheineen. Se tietää esikuntapitäjälle lisää asukkaita, toimeliaisuutta ja elinvoimaa. Tosin vielä ei tiedetä tarkasti sitäkään, kuinka laajoja tehtäviä esikunnalle on loppupelissä tulossa.
Mikkelin vahvuutena on puolustusvoimien maavoimien esikunta ja historia vanhana päämajakaupunkina. Poria puoltaa se, että Säkylässä ja Kankaanpäässä toimiva Porin prikaati on maavoimien suurin joukko-osasto ja paikka Nato-joukoille tuttu harjoitusalue.
Rovaniemellä toimivat Lapin lennosto ja Jääkäriprikaatin ilmatorjuntayksikkö. Kaukana ei ole Sodankylä Jääkäriprikaateineen. On hyvä muistaa tässä yhteydessä Lapin strateginen merkitys Naton puolustukselle. Vain täältä löytyy maaraja Nato-kumppaneiden Ruotsin ja Norjan suuntaan.
Rovaniemellä on Länsi-Euroopan suurin, yhtenäinen sota- ja ampumaharjoitusalue Rovajärvi, missä Nato-joukot ovat harjoitteet jo vuosia. Paikkakunnan etuna on myös saavutettavuus. Kaupungissa on kansainvälinen lentokenttä, eivätkä satamatkaan ole kaukana. Toimiva raideyhteyskin löytyy.
Esikunnan sijoittamista Rovaniemelle puoltaa lisäksi sen kansainvälisyys palveluineen. Monikansallisten joukkojen kotoutuminen kaupunkiin kävisi helposti. Siellä on tarjolla englanninkielistä varhaiskasvatusta, perus- ja lukio-opetusta sekä kansainvälisen matkailun ansiosta mahdollisesti töitä myös puolisolle.
Aika näyttää, millaisen painoarvon puolustusliitto antaa Rovaniemen vahvuuksille. Esikunnan saaminen pohjoiseen olisi lottovoitto koko Lapille. Se toisi tänne lisää sekä sotilaallisia että ei-sotilaallisia hankkeita, jotka säteilisivät talouskasvua ja muuta elinvoimaa kaikkialle maakuntaan.
Puolustusvoimien komentaja Janne Jaakkola pitää mahdollisena, että sotilaallinen konflikti Ukrainassa laajenee muualle Eurooppaan. "Venäjän pidikkeet käyttää sotilaallista voimaa ja laaja-alaista vaikuttamista näyttävät olevan vähäiset tai jopa olemattomat", hän perustelee näkemystään (Yle 9.9.). Vaikka välitöntä uhkaa ei ole, huolta aiheuttaa se, ettei Venäjän aikeista ole selkeää näkymää. Idän uhka näkyy myös suomalaisten asenteissa. Tuoreen kyselyn mukaan Nato on noussut 4. luotetuimmaksi instituutioksi – edellä ovat vain puolustusvoimat, poliisi ja koulutusjärjestelmä. Huomion arvoista on, ettei listalta löydy EU:ia, jonka yhtenäisyys Ukrainan sotilaallisessa tukemisessa horjuu pahemman kerran.