Luonnonvarakeskus (Luke) ei kannata karhun kiintiömetsästystä.
Luken mukaan metsästyksellä on mahdollista vähentää sellaisten karhujen määrää, jotka ovat vähemmän ihmisarkoja kuin populaation yksilöt keskimäärin.
Kun ihmisasutuksen läheisyyteen hakeutuvien karhujen esiintyvyyttä vähennetään, vähenee myös tällaisen käyttäytymisen periytyminen jälkeläisille.
– On huomioitava, että karhujen metsästäminen erämaisilla alueilla, joilla ihmistiheys on alhainen, voi kuitenkin johtaa päinvastaiseen lopputulokseen, kun ihmisarkojen yksilöiden esiintyvyys populaatiossa pienenee, Luken lausunnossa sanotaan.
Luke kuitenkin katsoo, että kannanhoidolliseen poikkeuslupakäytäntöön perustuva metsästys on tyydyttävä ratkaisu karhujen aiheuttamien sosioekonomisten haittojen vähentämiseen.
Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) valmistelee asetusta, joka mahdollistaisi karhujen metsästyksen alueellisilla kiintiöillä koko maassa. Aiemmin karhun rauhoituksesta on voitu poiketa kiintiöillä vain poronhoitoalueella ja sen ulkopuolella poikkeusluvalla esimerkiksi pihoilla liikkuvan karhun lopettamiseksi.
Ministeriö pyysi lausuntoja asetusluonnoksesta. Niitä saapui perjantai-iltapäivään mennessä yli 30. Lausuntoaika päättyy perjantaina.
Karhunmetsästys jäissä
Riistakeskus on myöntänyt syksylle poikkeusluvat 182 karhun metsästykseen. Luvat on kohdennettu itäiselle ja keskiselle kannanhoitoalueelle.
Riistakeskuksen myöntämistä luvista huolimatta karhuja ei ole metsästetty kahtena edellisenä syksynä, sillä Luonnonsuojeluliitto Tapiolan tekemät valitukset ovat estäneet sen. Liitto on valittanut Riistakeskuksen myöntämistä poikkeuskuvista hallinto-oikeuteen, joka on määrännyt luvat toimeenpanokieltoon valitusten käsittelyn ajaksi. Valituksia ei ole ehditty käsitellä metsästyskaudella.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi kesäkuun alussa ennakkopäätöksen, jonka mukaan karhujen kannanhoidollinen metsästys poikkeusluvalla oli perusteltua Joensuun ja Enon riistanhoitoalueilla. KHO katsoi, että alueilla oli kohonnut todennäköisyys ihmisten ja karhujen kohtaamiselle. Aiemmin Itä-Suomen hallinto-oikeus oli kumonnut karhujen kaatoon myönnetyt poikkeusluvat koko itäisellä kannanhoitoalueella.
KHO:n mukaan poikkeusluvan myöntämiselle ei ollut EU:n luontodirektiivin mukaista estettä. Se katsoi, ettei kasvaneen karhukannan aiheuttamia riskejä voi ehkäistä tarpeeksi yksittäisillä vahinko- ja turvallisuusperusteisilla poikkeusluvilla.
Järjestöt: Asetus ei noudata luontodirektiiviä
Lausuntojen perusteella kiintiömetsästystä vastustavat muun muassa WWF Suomi ja Suomen Luonnonsuojeluliitto (SLL). WWF:n mukaan kiintiömetsästys on ristiriidassa EU:n luontodirektiivin kanssa, ja järjestö kertoo kannelleensa asiasta Euroopan komissiolle helmikuussa.
WWF vetoaa korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen ja toteaa ennakkopäätöksen osoittavan, että karhukannan tihentymisestä aiheutuviin sosioekonomisiin haittoihin voidaan puuttua poikkeusluvilla ilman kiintiömetsästystäkin.
Näin katsoo myös SLL. Liiton mukaan poikkeusluvissa pysymällä pystytään varmistamaan luontodirektiivin noudattaminen. Karhu on luontodirektiivin perusteella tiukasti suojeltu laji.
Luken kanta-arvion mukaan Suomen karhukanta oli viime syksynä 2 181–2 790 yksilöä.
Itä-Suomessa karhutehtävät päivittäisiä
Poliisihallitus puolestaan kannattaa karhun kiintiömetsästystä. Poliisihallituksen mukaan karhutehtävät ovat Itä-Suomessa lähes päivittäisiä, ja karhuihin liittyvät tehtävät ovat noin kolminkertaistuneet alueella viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Poliisihallituksen mukaan erityisesti ovat lisääntyneet tilanteet, joissa karhu muun muassa liikkuu asutuksen läheisyydessä, vierailee toistuvasti pihapiireissä tai liikkuu taajamissa ja niiden reuna-alueilla.
– On tärkeää, että yhteiskunta reagoi karhukannan kasvuun myös kansalaisten turvallisuuden näkökulmasta, lausunnossa sanotaan.
Korjattu aiempaa uutista: Luonnonvarakeskus ei kannata karhun kiintiömetsästystä, toisin kuin jutussa aiemmin kerrottiin.
