Huhtikuun 4. – Suomesta tuli tuolloin Naton 31. jäsenmaa – on historiallinen päivä myös meille norjalaisille. Suomi on ollut ja tulee myös jatkossa olemaan pohjoismaiden vahvin sotilaallinen maa.
Kun Ruotsi liittyy Natoon, täydennämme toisiamme ja yhdessä olemme valtava sotilaskapasiteetti niin maalla, merellä kuin ilmassakin. Yhdessä toimiminen ja toistemme täydentäminen vaatii hyviä kulkuyhteyksiä maidemme välillä ja niitä meillä valitettavasti ei ole. Varsinkin tiet Norjan ja Suomen välillä ovat erittäin huonossa kunnossa ja vaativat huomattavaa parannusta, esimerkkinä E8 Kilpisjärveltä Muonioon.
Pohjoisen teillä liikkuu jatkossa aina vain raskaampaa kuljetusta ja kalustoa, mikä tulee olemaan käytännössä lähes mahdotonta. E8 on niin huonossa kunnossa, että se hädin tuskin kestää edes tämän päivän liikennettä. Kuinka Suomi voisi ottaa vastaan tukea ja kalustoa Norjasta tai Ruotsista kriisin tai sodan iskiessä? Liikenne Norjasta ja Ruotsista Suomeen kasvaisi Itämeren liikenteestä puhumattakaan.
Ukrainan sota on osoittanut sen rauta- ja maantieverkoston kattavuuden tärkeyden. Junaradasta Suomesta Norjaan on puhuttu viime vuosituhannelta lähtien, mutta idea ei ole edennyt. Nyt onkin korkea aika poliitikkojen lähteä konkretisoimaan raideyhteyttä Kolarista Yykeänperään. Me voimme rakentaa tänne syvänmerensataman, joka voi ottaa vastaan valtamerten suurimmat laivat. Nyt on vain yksi raideyhteys Ruotsin läpi Narvikin satamaan, mikä on kriisin iskiessä erittäin haavoittuvassa asemassa kaikille osapuolille.
Pohjois-Suomessa on suuria malmiesiintymiä. Junayhteys Yykeänperälle varmistaisi malmin viemisen Norjan kautta suuriin valtamerilaivoihin, jotka veisivät malmia eteenpäin ympäri maailmaa. Luoteis-Norjan rannikko on jäätön ympäri vuoden. Se olisi lyhyin reitti suurimmille asiakkaille esimerkiksi Kiinaan. Samalla Norja voisi viedä kalaa eteenpäin, jota viedään nyt pääasiassa Eurooppaan.
Raideyhteys tulisi kannattavaksi nopeasti. Asiassa pitää huomioida myös erittäin tärkeä puolustus- ja turvallisuuspoliittinen aspekti, joka on tärkeä erityisesti Suomelle.
Meillä on pitkä yhteinen raja sekä Ruotsin että Suomen kanssa. Toiveenani on, että teiden kunto maidemme välillä paranee ja voisimme yhdessä aloittaa ratahankkeen valmistelun maidemme välille. Suomen ja Norjan pitää yhdessä nostaa asia esille ja varmistaa, että se etenee konkreettisesti eteenpäin. Olen varma, että asia saa Naton täyden tuen.
Kirjoittaja on Storfjordin eli Omasvuonon kunnanhallituksen puheenjohtaja.