Suomen ja Venäjän raja pysyy kiinni. Hallituksen päätös jatkaa täyssulkua oli odotettu, sillä vaihtoehdot ovat vähissä. Rajan aukaiseminen tarkoittaisi – tiedustelutietojen mukaan – Kremlin masinoiman maahanmuuton käynnistymistä uudelleen.
Rajasululla pelataan aikaan "käännytyslaille", jota hallitus on valmistellut talvesta lähtien. Työtä on viivästyttänyt se, että lain epäillään rikkovan paitsi kansainvälisiä sopimuksia myös perustuslakiimme kirjattuja ihmis- ja perusoikeuksia.
Itärajalla on oltu poikkeustilassa syksystä lähtien, jolloin Venäjä alkoi päästää rajalle puutteellisin asiakirjoin saapuvia, pääasiassa Lähi-idästä ja Afrikasta kotoisin olevia turvapaikanhakijoita vastoin aiemmin sovittuja käytäntöjä.
Kyse on kiusanteosta, jolla Venäjä haluaa viestittää Suomelle, ettei se katso hyvällä Nato-jäsenyyttämme, eikä Ukraina-asenteitamme. Rajasulku on erittäin poikkeuksellinen päätös, sillä itäraja on ollut täysin kiinni viimeksi sota-aikana. Hallitus on perustellut tätä kansallisella turvallisuudella.
Rajavartiolakiin perustuva väliaikainen rajasulku on pysäyttänyt tehokkaasti laittoman maahanmuuton – tosin ankaran talven tuella. Lumen ja pakkasten ansiosta rajan takaa tänne pyrkivät eivät ole voineet käyttää maastoreittejä. Sääesteet poistuvat kevään edetessä ja viranomaiset pelkäävät, että raja alkaa vuotaa raja-asemien välistä, minne suunniteltu aita on vielä pääosin rakentamatta.
Hallitus on asettanut toivonsa uuteen lakiin, joka mahdollistaisi turvapaikkahakemusten vastaanottamisen väliaikaisen lopettamisen ja tulijoiden käännytyksen itärajalla. Lain valmistuminen on viivästynyt juridisista syistä. Sen odotetaan etenevän eduskuntaan huhtikuun aikana.
Oikeuskanslerinvirasto on nähnyt lakiehdotuksessa isoja ongelmia ja puutteita. Niin ovat tehneet myös monet oikeusoppineet, joiden mukaan laki olisi paitsi laiton myös länsimaisen demokratian perusperiaatteiden vastainen. He muistuttavat, että rajavartioston, poliisin ja puolustusvoimien henkilökunta on rikosoikeudellisessa vastuussa tekemisistään, ja että Suomen valtio voi päätyä lain myötä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Koska kyse on kiireellisestä poikkeuslaista, sen läpi meno eduskunnassa vaatisi viisi kuudesosaa äänistä eli vähintään 166 kansanedustajaa. Hallitus tarvitseekin taakseen valtaosan oppositiosta, josta osa on jo ilmoittanut äänestävänsä lakia vastaan.
Kaksi kolmesta suomalaisesta on asiassa hallituksen linjoilla – he sallisivat Venäjän rajan yli Suomeen pyrkivien turvapaikanhakijoiden työntämisen takaisin voimakeinoin (MT 25.3.). Vain 14 prosenttia kansasta on tätä vastaan.
Oikeusvaltiossa lait eivät synny huutoäänestyksellä, vaan eduskunnassa. Se ei voi rikkoa lakia uusia lakeja laatiessaan. Käännytyslakiesitykseen onkin odotettavissa muutoksia.
Venäjällä lait joustavat tarvittaessa, ja se vähät välittää muiden maiden lakipykälistä tai kansainvälisistä sopimuksista. Tältä pohjalta onkin pelättävissä, ettei käännytyslaistakaan ole välineellistetyn maahanmuuton pysäyttäjäksi. Venäjä voi halutessaan jatkaa enemmän ja vähemmän todellisten turvapaikanhakijoiden kuskaamista ja ohjailua Suomen rajalle ja estää takaisin pakotettujen palaamisen itärajan taakse.
Jos näin käy, ongelma ratkennee lopullisesti vasta sitten, kun Putin on kukistettu ja sota Ukrainassa on ohi.
Lakkoa on verrattu usein sotaan, koska kumpikin on helppo aloittaa, mutta vaikea lopettaa. Jo kuukauden jatkuneet poliittiset lakot menevät nyt tauolle, mutta tuskin loppuvat. Lopullinen loppu niistä tullee vasta, kun eduskunta hyväksyy uuden, poliittisia lakkoja rajaavan työrauhalain. Tämä tapahtuu aikaisintaan touko-, mutta viimeistään heinäkuussa. Mitä järkeä on lakolla, jos se ei muuta mitään? Vastauksen kysymykseen tietää vain SAK, mutta ehkä kyse on surutyöstä – onhan ay-liike menettämässä osan vallastaan.