Vastaa kyselyyn: Miten vie­tät­te tal­vi­lo­maa, vai­kut­taa­ko ra­ha­ti­lan­ne suun­ni­tel­miin?

häiriöt: Kaleva Median lehtien App­le-so­vel­lus­ten häiriö saattaa haitata käyttöä

Pääkirjoitus

Itäraja on kiinni pe­rus­tel­luis­ta syistä, mutta ydin­on­gel­ma ei ra­ja­su­lul­la katoa – pysyvät rat­kai­sut löy­ty­vät laista ja kan­sain­vä­li­sis­tä so­pi­muk­sis­ta

Itärajan sulku jatkuu toistaiseksi, koska Suomen hallitus ei ole löytänyt pysyvämpiä keinoja Venäjän hybridivaikuttamisen torjumiselle. Ratkaisuja vaikeaan tilanteeseen etsitään edelleen kuumeisesti.

Hallitus valmistelee parhaillaan rajamenettelylakia, joka mahdollistaisi ilmeisen perusteettomien turvapaikkahakemusten käsittelyn jo rajalla tai sen lähellä. Jo nähdyn perusteella tiedetään, että lähes kaikkia Venäjältä Suomeen tulevia turvapaikanhakijoita – tässä tapauksessa Venäjän rajalle masinoimia ja salakuljettajien sinne tuomia kolmannen maan kansalaisia – odottaa kielteinen turvapaikkapäätös.

Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan lakiluonnos valmistuu ensi viikolla, mutta varsinaiseen lakiin on vielä matkaa. Ongelmaksi ovat muodostuneet perusoikeuskysymykset, kuten liikkumisvapaus ja oikeus hakea turvapaikkaa, jotka nojaavat paitsi Suomen perustuslakiin myös kansainvälisiin sopimuksiin.

Itäraja pysyy kiinni, kunnes Suomen hallitus on keksinyt keinot hillitä Venäjän masinoimaa turvapaikanhakijailmiötä.
Itäraja pysyy kiinni, kunnes Suomen hallitus on keksinyt keinot hillitä Venäjän masinoimaa turvapaikanhakijailmiötä.
Kuva: Pekka Aho

Presidentti Sauli Niinistö nosti 1951 solmitun Geneven pakolaissopimuksen esille valtiopäivän avajaispuheessaan.

"Lait ovat olleet suomalaisten miekkana ja kilpenä vuosisatojen ajan, mutta nyt tätä miekkaa pyritään kääntämään meitä itseämme vastaan, kun Venäjä käyttää ihmisiä välineenä", hän totesi viitaten turvapaikkaa koskevaan säännöstöön, joka "jättää mahdollisuuden johdetusti ja ilman humanitaarista tavoitetta siirrättää ihmisjoukkoja tai houkutella niitä siirtymään maasta toiseen".

Niinistö antoi ymmärtää, että aika on ajanut tältä osin pakolaissopimuksen säännösten ohi. Vastaavaa vihjausta ei liene kuultu aiemmin Suomen presidentiltä.

Rantanen on puhunut Geneven sopimuksen muuttamisesta suoremmin. Hänestä EU-tasolla olisi viisasta puhua erikseen siirtolaisista, turvapaikanhakijoista ja vihamielisestä vaikuttamisesta. Ministeri toivoo EU:lta muutosaloitetta, koska Suomen voimat eivät siihen yksi riitä – ongelmahan on yhteinen.

On helppo yhtyä Niinistön toteamukseen siitä, että "poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellista ajattelua". Jos turvapaikkajärjestelmää on mahdollista käyttää hybridihyökkäyksen välineenä, järjestelmää on korjattava niin, että se antaa aseet myös puolustautumiselle.

Itärajaa ei voi pitää loputtomiin kiinni, eikä aika hoida tässä tapauksessa ongelmaa. Se on ja pysyy niin kauan kun Venäjä käy sotaansa länttä vastaan.

Talvi on pidätellyt maaston kautta Suomeen yrittäviä, mutta tilanne muuttuu, kun kevät alkaa edetä. Aitaprojekti on yhä pahasti kesken ja tiedossa on, että rajan takana on lähtöasemissa jopa tuhansia tulijoita.

Hallituksen keinot torjua tulijat ovat rajalliset. Suomen lait ovat yhdentekeviä oikeusvaltioperiaatteista vapaalle Venäjälle, joka tuskin huolii rajan tälle puolen päässeitä turvapaikanhakijoita takaisin. Sen sijaan Suomen on noudatettava lakeja ja kansainvälisiä sitoumuksia jopa siinä tapauksessa, että ne toimivat meitä itseämme vastaan.

Ainoaksi keinoksi jää lakien ja mahdollisesti myös sopimusten muuttaminen niin, että hybridiaseesta loppuvat ammukset. Näin käy, kun potentiaalisille tulijoille saadaan tavalla tai toisella viestitettyä, ettei Suomeen kannata tulla – reissu ei avaa ovia parempaan elämään, vaan päättyy käännytykseen ja tulee muutenkin kalliiksi.

P.S.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on todennut, että raja on mahdollista sulkea vain lyhyeksi aikaa, mutta jättänyt määrittelemättä sen, milloin lyhyt aika muuttuu pitkäksi. Rajavartiolain mukaan raja voidaan sulkea joko määräaikaisesti tai toistaiseksi sillä edellytyksellä, että "sulku on välttämätöntä vakavalle yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi". Tässä tapauksessa kyse on kansallisesta turvallisuudesta, mikä sekin on jäänyt tarkemmin määrittelemättä.