Itämeren läpi kulkeva 1 200 kilometriä pitkä kaasuputki on melkein valmis. Nyt Nord Stream 1-kaasuputken linjaa mukailevan kakkosputken rakennus on tyssännyt Yhdysvaltain väliintuloon, kun rakentamatta on enää 100 kilometriä.
Presidentti Donald Trump on uhannut putkihankkeen rahoittajia sanktioilla, mutta Saksan ja Venäjän ulkoministerit ovat nousseet vastustamaan Yhdysvaltain väliintuloa. Myös Yhdysvaltain senaatissa ollaan tympääntyneitä siihen, että toinen putki on rakenteilla.
– Nyt ollaan pattitilanteessa. Tulevien viikkojen aikana selviää, millaisen sanktiopaketin USA:n kongressi säätää. Sen jälkeen voi olla, että hankkeen sijoittajien, kuten Fortumin, mukana olevista eurosta tulee voittojen sijaan tappioita, Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtaja Mika Aaltola sanoo.
Kaasuputken myötä energiariippuvuus Venäjästä kasvaa entisestään
Suomalaisella Fortumilla on osake-enemmistö hanketta rahoittavassa saksalaisessa Uniperissä. Reutersin mukaan 9,5 miljardin euron hankkeen rahoittajina on myös itävaltalainen OMV, norjalainen Wintershall DEA, hollantilainen Royal Dutch Shell ja ranskalainen Engie. Venäläisen Gaspromin omistaman kaasuputken pinnat on tehty Kotkassa.
EU on tällä hetkellä hyvin riippuvainen Venäjän energiasta. Maakaasun osuus kokonaisenergiankulutuksesta on ydinenergian ja kivihiilen vähenemisen myötä viime vuosina kasvanut.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun mukaan viime vuonna jo 49 prosenttia EU:n käyttämästä kaasusta tuli Venäjältä. Uusi putki rakennettiin Itämeren läpi, jotta voitaisiin ohittaa Ukraina ja Valko-Venäjä, joiden läpi energia on EU-alueelle kulkenut.
Mikäli EU:n energiansaannin turvaamiseksi rakennettava kaasuputki valmistuu, energiariippuvuus Venäjästä kasvaa lähivuosina entisestään.
Kritiikkiä USA:lta ja itäisen Euroopan mailta
Yhdysvallat pyrkii estämään EU:n "hirttäytymisen Venäjän energiaan" jäädyttämällä putkihankkeen sanktioillaan.
– America first -politiikassa näyttää siltä, että jos Venäjä saa myytyä kaasuaan EU:lle, on se heiltä pois, Upin Aaltola sanoo
Yhdysvalloilla on myös oma lehmä ojassa, sillä he pyrkivät raivaamaan tilaa markkinoilta omalle liuskekaasulleen, jonka on odotettu mullistavan koko maailman energiamarkkinat.
Kritiikkiä kaasuputkea kohtaan on tullut myös Atlantin tällä puolella.
– Itämeren maista itäisellä rannalla ollaan sitä mieltä, että tämä on geopoliittinen hanke jolla sidotaan Eurooppaa Venäjään ja Venäjä voi käyttää tätä riippuvuutta aseena niin halutessaan, Aaltola kuvailee.
Kriitikoiden mukaan tällaiset sidokset tuottavat Venäjä-myötäilyä.
– Mitä enemmän on sidoksia, sitä enemmän on myötäilyä. itäisessä Euroopassa ei haluttaisi liikkua tähän suuntaan.
Puola ja Baltian maat ovat vastustaneet putkea. Ruotsi ja Tanska ovat olleet haluttomia puuttumaan, mutta antaneet putkirakentamisen tapahtua. Suomi on ottanut tutun puolueettoman kannan.
– Jos Berliini ja Moskova jotain sopivat, usein Suomessa koetaan, ettei se ole oikein meidän asiamme, Aaltola sanoo.
Saksalle kysymys on alueen vakauttamisesta ja energiansaannin turvaamisesta
Saksassa energiayhteys Venäjään on nähty aluetta vakauttavana asiana. Venäjän maakaasu on maantieteellisesti kätevän lähellä Eurooppaa.
Huoltovarmuusmielessä on nähty hyvin rationaalisena, että sieltä tulee energiaa, jota EU lähivuosina tarvitsee yhä enemmän jo pelkästään käynnissä olevan energiavallankumouksen takia.
Saksa on sitoutunut sulkemaan kaikki ydinvoimalansa vuoteen 2022 mennessä. Kauttaaltaan myös fossiilisista polttoaineista ollaan siirtymässä pois.
– Maakaasu sijoittuu puolipahiksen rooliin. Vaikka paljon on edistytty uusiutuvien kanssa, kivihiiltä poltetaan ja suhteessa siihen maakaasu nähdään parempana, Aaltola sanoo.
Myös Saksan ja Venäjän välinen suhde on tärkeässä roolissa. Saksan näkökulmasta energiakauppa vakauttaa aluetta.
– Se on osa Saksan harjoittamaa ostpolitikia eli itäisen Euroopan politiikkaa, jossa kanssakäyminen Venäjän kanssa nähdään hyvänä.
Energiavallankumous voi tehdä kaasuputkesta vanhentuneen jo pian
Maailmankauppapolitiikassa ei pelata enää samoilla säännöillä kuin vielä viisi vuotta sitten, jolloin asioita hoidettiin WTO:n kautta. Nyt kaupat ovat enemmän kahdenkeskeisiä ja kolmannet osapuolet puuttuvat niihin yhä useammin. Usein kolmas osapuoli on Yhdysvallat.
Tällä hetkellä Nord Stream 2 ei ole enää kahden maan välinen asia. Kaasuputkeen on sidottu rahan lisäksi myös paljon toivoa, sijoittajien odotuksia tulevaisuuden suhteen sekä maiden omaa arvovaltaa ja poliittista pääomaa.
Lähiviikkojen aikana selviää, millaisia Yhdysvaltain kongressin valmisteilla olevat sanktiopaketit ovat.
– Sanktiot voivat olla niin kovia, että siinä ei kannata enää olla mukana. Kaasuputkesta voi tulla myös niin kuuma peruna, että ne jotka koskevat siihen, polttavat niin sanotusti näppinsä, Aaltola sanoo.
Saksalainen energiayhtiö Uniper varoitti osavuosikatsauksessaan, että Nord Stream 2 -kaasuputkihanke saattaa viivästyä tai jäädä rakentamatta loppuun Yhdysvaltain mahdollisten uusien pakotteiden vuoksi.
Yhdysvallat on Saksan suurin kauppakumppani, jolle Saksa on jo tehnyt myönnytyksiä esimerkiksi rakentamalla Itämeren rannalle liuskekaasuterminaaleja.
Venäjä on sanonut tekevänsä kaasuputken loppuun vaikka yksin. Vaikka Nord Stream 2 valmistuisi, voi olla että se on jo kymmenen vuoden päästä vanhanaikainen. Energiavallankumous etenee valtavaa vahtia.
– Uusiutuvia energiamuotoja kehitetään koko ajan, ja esimerkiksi liuskekaasu tulee mullistamaan energiatuotannon, Aaltola toteaa.