Lokakuussa kokoontui joukko lappilaistoimijoita Rovaniemelle evästämään Lapin ilmasto- ja energiastrategian laadintaa. Seminaarissa keskusteltiin päästöjen vähentämisestä, tuulivoiman hyväksyttävyydestä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista Lappiin.
Ilmastotoimilla on kiire, sillä erityisesti arktiset alueet tulevat kokemaan suurimpia muutoksia ympäristössään.
Kansainvälisten ilmastosopimusten tavoitteena on maailman keskilämpötilan nousun pitäminen alle kahdessa asteessa tavoitellen 1,5 astetta. Lämpötilan nousu johtuu kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymisestä ilmakehässä. Kansainväliset sopimukset toimeenpannaan valtioiden ja alueiden toimesta. EU-alue on päättänyt olla hiilineutraali 2050 mennessä ja Suomessa tavoitevuosi on 2035.
Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) raportin mukaan EU-alueen päästöt ovat vähentyneet jo 37 prosentilla 1990 tasosta. Pudotusta 2022–2023 oli jopa 8 prosenttia. Suomessa päästöt ovat vähentyneet samana aikana peräti 43 prosentilla.
Haasteena niin EU:n kuin Suomen osalta on erityisesti maankäyttösektori eli maaperään ja kasvillisuuteen sitoutunut ja varastoitunut hiili. Sen määrä on vähentynyt, vaikka tilanteen tulisi olla päinvastainen.
Suomessa ilmastolaki ja siihen liittyvät politiikkasuunnitelmat toimeenpanevat kansainvälisiä ilmastosopimuksia ja EU-tavoitteita. Alueilla ja paikallistasolla voidaan toimeenpanna kotimaisia ilmastotavoitteita. Lähes jokainen maakunta onkin päivittänyt ilmastosuunnitelmansa 2020-luvulla. Myös lukuisat kunnat ovat laatineet ilmastosuunnitelmiaan.
Lapissakin ollaan aktivoiduttu. Sodankylässä ja Kittilässä hyväksyttiin kuntien ilmastosuunnitelmat lokakuussa. Pelkosenniemi ja Kemijärvi ovat omansa jo tuottaneet. Tornio, Keminmaa, Rovaniemi, Inari, Utsjoki ja Enontekiö suunnittelevat omiaan. Seitsemän lappilaiskuntaa on mukana Hiilineutraali kunta-verkostossa.
Lapin kauppakamarin ja Elinkeinoelämän keskusliiton selvitysten mukaan Lappiin kohdistuu huomattava määrä uusia investointeja erityisesti energiateollisuuteen. Akkuvarastot, pumppuvoima ja vetyteollisuus voivat olla todellisuutta jo lähivuosina aurinko- ja tuulivoiman rinnalla. EU-rahoitteisessa ACE Life hankkeessa kokeillaan sähköisten puutavarakuorma-autojen käyttöä Lapin olosuhteissa.
Vähähiilinen siirtymä sisältää haasteita. Maankäytön paineet lisäävät konflikteja luonnonsuojelun, teollisuuden, matkailun ja perinteisten elinkeinojen välillä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat jo Lapissa. Viime kesä oli ennätyksellisen kuuma ja kuiva Inarissa ja Utsjoella johtaen suuriin maastopaloihin ja 150 000 euron kustannuksiin. Ne eivät ainakaan vähene tulevaisuudessa.
Muutosta on ilmassa ja Lapissa on ryhdytty laatimaan uutta ilmasto- ja energiastrategiaa. Se huomioi kansainväliset ja kansalliset tavoitteet päästöjen vähentämisestä ja sopeuttaa niitä lappilaisiin olosuhteisiin.
Strategiassa ennakoidaan ilmastonmuutoksen tulevia vaikutuksia ja kehitetään keinoja muutoksiin sopeutumiseksi ja varautumiseksi. Energiajärjestelmän kehittämisessä on huomioitava siirto, varastointi, paikallinen hyväksyttävyys ja alueen muut elinkeinot.
Kansainväliset ilmastoneuvottelut käynnistyvät taas, nyt Azerbaidzhanin Bakussa. Asialistalla on erityisesti ilmastorahoitus kehittyville maille ilmastoriskeihin varautumiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteet.
Ilmastorahoitus on kuuma peruna myös Euroopassa. Espanjassa kärsittiin ennätyksellisistä tulvista miljoonavahinkoineen ja Kreikassa on kärsitty toistuvista maastopaloista. Kreikan hallitus otti käyttöön uuden tavan rahoittaa ilmastovahinkojen korjaamista. Turisteilta kerätään matkailijaveroa, joka kohdennetaan ilmastonmuutosvaurioiden korjaamiseen.
Lapin ilmasto- ja energiastrategiaa laaditaan Lapin ely-keskuksen ja Lapin liiton samannimisessä hankkeessa. Se on EU:n osarahoittama.