Tuleva hallitus joutuu valitsemaan linjansa myös ilmastopolitiikassa. Väistyvä hallitus jättää seuraajalleen EU:n kovimman tavoitteen: Suomi hiilineutraaliksi 2035 mennessä. Tiedossa on jo, ettei tavoitteen saavuttaminen onnistu vain hiilinieluja kasvattamalla.
Suomessa ja myös monissa muissa EU-maissa käytävässä ilmastokeskustelussa on keskitytty puhumaan metsistä eli hiilinieluista ja -varastoista. Vähemmälle huomiolle on jäänyt pääasia eli se, etteivät nettopäästöt – kasvihuonepäästöjen ja nielujen erotus – ole vähentyneet edes Suomessa. Kivihiilen käyttö on jopa lisääntynyt viime aikoina.
Hiilinielujen kasvattaminen nousi keskustelun keskiöön viime vuonna, kun Luonnonvarakeskuksen tutkimuksissa selvisi, että metsien kasvu on hiipunut ja maankäyttösektori muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi. Se tarkoittaa sitä, että Suomi uhkaa jäädä jälkeen EU:n hiilinieluja koskevista velvoitteista vuosiksi 2021–2025.
Hiilinielutavoitteesta jäämistä on mahdollista kompensoida isommalla päästöjen leikkaamisella. Jos se ei onnistu, Suomi voi joutua ostamaan päästöyksiköitä muilta EU-mailta, mikä voisi tietää kroonisesti velkaantuvalle valtiolle miljardien lisämenoja.
Seuraavan hallituksen on päätettävä, suurennetaanko Suomessa hiilinieluja – metsiin ja maatalousmaahan sitoutunutta kiinteää hiilidioksidia – vai ryhdytäänkö päästöjä leikkaamaan senkin edestä. Oli valinta mikä tahansa, tiedossa on isoja poliittisia vääntöjä ja kiistoja.
Ilmastotavoitteellinen aikalisä ei tule kyseeseen, sillä ilmaston lämpeneminen etenee ja sen pysäyttämisessä eletään ratkaisevia hetkiä. Tästä vallitsee politiikan kentillä perussuomalaisia vaille täydellinen konsensus. Jopa teollisuudessa on tiedostettu muutoskiire, vihreä siirtymä on sielläkin vauhdissa.
Tiedossa on jo, ettei metsien kasvu voi jatkua loputtomiin. Sekin tiedetään, ettei metsien kasvun hiipuminen korjaannu pitkällä tähtäimellä hakkuita rajoittamalla, vaan kasvua tehostamalla.
Suomi ei tule pääsemään hiilineutraaliuteen metsien, eikä edes metsien ja soiden avulla. Siksi olisi virhe rakentaa hiilineutraaliutta sen varaan, että metsät ja jängät nielevät päästöt.
Jos ilmastonmuutosta halutaan torjua kestävästi, fossiilisia päästöjä on vähennettävä radikaalisti. Käytännössä fossiilisista polttoaineista – öljystä, kivihiilestä ja maakaasusta – on luovuttava kokonaan mahdollisimman pian.
Suomalaiseen ilmasto- ja luontokatokeskusteluun soisi muutenkin lisää suhteellisuudentajua. Metsät eivät ole ongelma, vaan osa ratkaisua, eikä maailman metsäkadon suurin haaste ole puuvaroja kestävästi käyttävä Suomen metsätalous, vaan uusiutumattomien trooppisten sademetsien hävitys.
P.S.
"Suomen turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeimmin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen", sisäministeriön julkaisemassa kansallisessa riskiarviossa todetaan (LK 15.2.). Kylmässä sodassa (1945–1991) vastakkain olivat demokratia ja diktatuuri eli kapitalistinen Yhdysvallat ja kommunistinen Neuvostoliitto liittolaisineen. Aikakautta leimasi jatkuva ydinaseuhka ja sotilaallinen uhittelu. Kylmä sota päättyi Neuvostoliiton tappioon, jolle Neuvostoliiton veriveljeksi paljastunut Venäjä hakee nyt hyvitystä Ukrainassa.