Ikääntyvien määrä kasvaa Suomessa, väestöstä 23 prosenttia on yli 65-vuotiaita. Ikääntyneistä puhutaan usein negatiiviseen sävyyn – kuinka paljon ikääntyneet tulevat tarvitsemaan sote-palvelu ja mitä se maksaa. Meiltä on ehkä unohtunut, että ikääntyneet ovat olleet rakentamassa hyvinvointivaltiota kaikenikäisille tarkoitettuine palveluineen.
Ikääntyvissä on myös hyvin toimintakykyisiä ihmisiä. He voivat olla auttajia ja hoitajia, kuten omaishoitajia. He voivat olla toimijuuden kannalta yhteiskunnalle korvaamaton voimavara. Kuinka moni paljon apua tarvitseva ikääntynyt pystyisi asumaan kotona, jos häntä ei olisi hoitamassa ikääntynyt puoliso? Kuinka moni vapaaehtoistoiminta jäisi toteutumatta, jos toiminnassa ei olisi ikääntyviä? He ovat arvostuksen ansainneet omalla toiminnallaan.
Moni ikääntynyt osaa hakea ja pyytää apua, kun kokee sitä tarvitsevansa. Monet omaavat hyvät digitaidot, jotka helpottavat avun hakemista hyvinvointialueiden nettisivujen palveluviidakoista. Moni on myös onnellisessa asemassa, kun hänellä on välittäviä läheisiä. He auttavat arjessa voimavarojensa mukaan ja etsivät ikääntyneelle tarkoitettuja, eri tahojen järjestämiä palveluja. Heitä ei ole jätetty yksin.
Miten on niiden ikääntyvien laita, jotka eivät omaa digitaitoja ja/tai heillä ei ole läheisiä arjessa auttamassa? Läheiset eivät välttämättä ole aina tietoisia ikääntyville tarkoitetusta palveluista. Kuka huolehtii ikääntyvistä, jotka ovat jääneet tai vaarassa jäädä yksin, ja ovat jo palveluiden tarpeessa?
Ikääntyvien hyvinvointia edistäviä palveluja on, tosin niiden toteutuksissa on kunnallisia eroja. Palvelut eivät välttämättä tavoita juuri palveluja tarvitsevia. Etsivää vanhustyötä, jonka tarkoituksena on löytää yksinäisyyttä kokevat tai syrjäytymisvaarassa olevat ikääntyneet, on kokeiltu joissakin kunnissa.
Ikääntyneen elämäntilanne voi olla haastava, jolloin hänen voimavarat ja elämänhallinta ovat heikentyneet. Tällöin pelkän tiedon antaminen ei riitä, vaan ihminen tarvitsee sosiaalista tukea ihmiseltä. Sosiaaliohjaukselle esimerkiksi etsivän vanhustyön roolissa on tarvetta, jotta oikeasti apua tarvitsevia ikääntyviä tavoitettaisiin.
Joulun lähestyessä jokainen voi omalta osaltaan muistaa ja välittää ikääntyneistä. Soittaminen tai kyläily voi tuoda suuren ilon molemmille.
Kirjoittaja toimii lehtorina sosiaalialan koulutusalalla Lapin ammattikorkeakoulussa.