Odotukset kuntien varalla toimineen sote-järjestelmän siirtymisestä valtion leveämmille harteille olivat suuret. Usko hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamiin sote-palveluihin ja niiden parantumiseen oli vahva.
Jo toiminnan alussa talousvaikeudet nousivat esille. Kolmen vuoden jälkeen uudistus on kriisiytynyt ja hyvinvointialueet ajautuneet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kestämättömään tilanteeseen.
Lapin osalta valtiovarainministeriön nimittämä arviointiryhmä on julkistanut madonluvut, jotka toteutuessaan romuttavat terveydenhoidon ja sosiaalitoimen niin, että kansalaisten perustuslain mukaiset palvelut eivät toteudu. Tosiasiallisia säästölukuja ei ole esitetty.
Länsirajalle jäisi yksi terveyskeskus Kemiin. Lukuisia ympärivuorokautista asumista tarjoavia palveluasumisyksikköjä määrätään lakkautettaviksi, vaikka tilat ovat täydessä käytössä. Kun yli 70-vuotiaiden määrä on jo miljoona ja kasvaa seuraavan vuosikymmenen aikana, toimintojen alas ajamisen ja palvelutarpeiden kasvun välillä on sovittamaton ristiriita.
Sanoin Lapin hyvinvointialueen (Lapha) toiminnan alkaessa kokemukseni perusteella, että tehtävä on mahdottomuus – ja olin oikeassa.
Orpon hallitus syyttää ongelmista Marinin hallitusta, muttei ole esittänyt mallia tai keinoja ongelmien ratkaisemiseksi. Puolustusmenojen kasvattamista perustellaan, ihan ymmärrettävästi, ulkoisella turvallisuudella. Samalla jää huomaamatta, että sote-palvelujen heikentäminen luo sisäistä turvattomuutta.
Arviointiryhmän esittämiin ratkaisuihin ei Lapha ole pystynyt muodostamaan yhteistä kantaa ja tuskin pystyykään, kun aikaa on alle kuukausi. Keski-Suomen osalta tilanteen toivottomuuden tunnustivat lappilaislähtöinen Maria-Kaisa Aula hallituksen puheenjohtajana ja johtava lääkäri Jan Tollet. He jättivät eronpyynnön toimistaan. Lapissakin kerätyt adressit arviointiryhmän esityksiä vastaan ovat keränneet tuhansia huolestuneitten allekirjoituksia.
Synnyin valtioon, joka rakensi hyvinvointia ja loi turvallisuutta. Nyt ikääntyneenä ja vaivojen lisääntyessä joudun toteaman – miljoonan muun ohella – että elämän viimeisen ajan elän valtiossa, jonka hyvinvoinnin perusteita nakerretaan, ellei ymmärrystä ja halua tilanteen korjaamiseen löydy.